Flugabwehrkanonenpanzer Gepard | |
---|---|
![]() Gepard ilmatorjuntapanssarivaunu |
|
Valmistushistoria | |
Valmistusmaa |
![]() |
Tekniset tiedot | |
Pituus | |
– putki edessä | 7,68 m |
Leveys | 3,71 m |
Korkeus | 3,29 (tutka-antenni alaslaskettuna) |
Taistelupaino | 47,5 t |
Maksiminopeus | |
– tiellä | 65 km/h |
Toimintasäde | 550 km (tiellä) |
Pääase | 2 × 35 mm Oerlikon KD-ilmatorjuntakanuuna |
Muu aseistus | 2 × 4 savuheitteet |
Panssarointi | tavanomainen panssariteräs |
Moottori |
10-sylinterinen 37,4-litrainen MTU-monipolttoainemoottori 2 mekaanista ahdinta |
– hevosvoimat | 830 hv |
– kilowattia | 610 kW |
Miehistö | 3 (johtaja, ampuja, ajaja) |
Flugabwehrkanonenpanzer Gepard on Saksassa valmistettu, 1960-luvulla kehitetty ja 1970-luvulla käyttöön otettu ilmatorjuntapanssarivaunu. Se on rakennettu Leopard 1 -taistelupanssarivaunun alustalle ja aseistettu kaksitykkisellä Oerlikonin 35 mm KDA -ilmatorjuntatykkijärjestelmällä.[1]
Gepardia valmisti müncheniläinen Krauss-Maffei Wegmann (KMW) ja sitä käytetään Alankomaiden, Belgian, Chilen, Romanian ja Saksan asevoimissa. Siitä ollaan asteittain luopumassa. Saksa on harkinnut tämän tyypin vaunujen luovuttamista sotaa käyvälle Ukrainalle loppukeväällä 2022 DW:n eli Deutsche Wellen mukaan.[2][3]
Ilmatorjuntakanuunat ovat samat kuin Suomessa käytetyssä T-55-alustalle rakennetussa 90 Marksman -ilmatorjuntavaunussa. Ne ovat 90 kaliiperia pitkät ja niiden tulinopeus on yhteensä 1 100 laukausta minuutissa. Tehokas ampumaetäisyys on noin 3 500 metriä.
Saksan ja Alankomaiden käyttämissä malleissa on erilainen tutkavarustus. Vaunussa on kaksi tutkaa, joita käytetään maalin etsintään ja tähtäykseen, kantamaltaan noin 15 km. Saksalaisessa versiossa on laseretäisyysmittari.
Vuoden 1976 hintatasossa yksi Gepard B2 -ilmatorjuntavaunu maksoi 5,4 miljoonaa Saksan markkaa, kun samalle alustalle rakennettu Leopard 1 A4 -taistelupanssarivaunu maksoi samana ajankohtana 1,4 miljoonaa Saksan markkaa.