Folkloristiikka

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston johtaja, professori Jouko Hautala nauhoitusten parissa 1953.

Folkloristiikka (myös kansanrunoudentutkimus ja perinteentutkimus[1]) on humanistinen tieteenala, joka tutkii ihmisten elämismaailmaa ja kansanomaisia ajattelumalleja eli kansan tietämystä. Folkloristiikka tunnettiin ennen kansanrunouden tutkimuksena tai kansanrunoustieteenä. Sen tutkimuskenttä oli siis kapeampi kuin nykyään. Muualla Euroopassa folkloristiikka luetaan usein kuuluvaksi kansatieteeseen eli etnologiaan, joka Suomessa tarkoittaa aineellisen ja sosiaalisen kulttuurin tutkimusta. Henkisen kansankulttuurin tutkimuksena folkloristiikkaa voidaan pitää kulttuuriantropologian osa-alueena.

Folkloristiikkaa opiskelleet voivat työskennellä useissa ammateissa ja tehtävissä, esimerkiksi tutkijana, toimittajana, amanuenssina ja opettajana. Tyypillisiä työnantajia ovat järjestöt, säätiöt, kunnat ja yliopistot.[2]

  1. Finto: KULO: folkloristiikka finto.fi. Viitattu 11.5.2023.
  2. Folkloristiikka: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+. Viitattu 28.9.2017.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne