Formantti

Formantti on resonanssin vahvistama osaääneistön taajuus[1]. Puheen ja äänen tutkimuksessa sillä tarkoitetaan erityisesti äänen taajuusspektrin amplitudihuippuja[2], eli taajuusalueita, joille akustinen energia on kasaantunut. Formantilla voidaan tarkoittaa myös ääntöväylän siirtofunktiota, joka synnyttää taajuusspektrin amplitudihuiput.[3]

Keskimääräisiä vokaaliformantteja [4]
Vokaali (IPA) Formantti F1 (Hz) Formantti F2 (Hz) Erotus F2F1 (Hz)
i 240 2400 2160
y 235 2100 1865
e 390 2300 1910
ø 370 1900 1530
ɛ 610 1900 1290
œ 585 1710 1125
a 850 1610 760
ɶ 820 1530 710
ɑ 750 940 190
ɒ 700 760 60
ʌ 600 1170 570
ɔ 500 700 200
ɤ 460 1310 850
o 360 640 280
ɯ 300 1390 1090
u 250 595 345

Taajuudeltaan kolmea alinta, ääniväylän muodosta suoraan riippuvaista formanttia merkitään F1, F2 ja F3. Konsonanttien muodostuminen on useiden formanttien summa, mutta yleensä jo alimmat formantit F1 ja F2 riittävät erottamaan vokaalit toisistaan. Havaitun vokaalin laadun ja kahden ensimmäisen formantin välistä yhteyttä voidaan tarkastella esimerkiksi kuuntelemalla täällä, miten ääniväylän ominaisuuksia simuloivat kaistanpäästösuodattimet vaikuttavat synteettiseen äänilähteeseen.

Formantit ovat perustaajuudesta riippumattomia, mutta mikäli perustaajuus on resonanssialuetta ylempänä, formantit voivat kadota. Esimerkiksi sopraanon laulamia vokaaleja on hankala erottaa toisistaan[5].

  1. James Hopwood Jeans: Science & music. New York, The Macmillan Company; Cambridge, Eng., The University Press, 1937. Teoksen verkkoversio Viitattu 17.10.2017.
  2. Fant, Gunnar.: Acoustic theory of speech production : with calculations based on X-ray studies of Russian articulations. The Hague, Netherlands. Määritä julkaisija! 975208989 ISBN 9789027916006 OCLC:975208989
  3. B. S. Atal, Suzanne L. Hanauer: Speech Analysis and Synthesis by Linear Prediction of the Speech Wave. The Journal of the Acoustical Society of America, 1.8.1971, nro 2B, s. 637–655. doi:10.1121/1.1912679 ISSN 0001-4966 Artikkelin verkkoversio.
  4. Catford, J. C.: A practical introduction to phonetics. Oxford: Oxford University Press, 1988. 47948484 ISBN 9780199246359 OCLC:47948484
  5. Elodie Joliveau, John Smith, Joe Wolfe: Acoustics: Tuning of vocal tract resonance by sopranos. Nature, 2004, nro 427.6970, s. 116–116. doi:10.1038/427116a Artikkelin verkkoversio.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne