Francesco Moser

Francesco Moser
Henkilötiedot
Syntynyt	19. kesäkuuta 1951 (ikä 73)
Kansalaisuus	Italia
Pyöräilijä
Joukkue	lopettanut
Laji	maantie
Rooli	ajaja
Ajajatyyppi	klassikoiden erikoismies
Suurimmat voitot
Italian ympäriajo 1984, 23 etappia Italian ympäriajo, pistekilpailu 1976, 1977, 1978, 1982 Ranskan ympäriajo, nuorten kilpailu 1975, 2 etappia Espanjan ympäriajo, 2 etappia Katalonian ympäriajo 1978 Tirreno-Adriatico 1980, 1981 Takaa-ajon maailmanmestaruus 1976 Maantieajon maailmanmestaruus 1977 Pariisi-Roubaix 1978, 1979, 1980 Lombardian ympäriajo 1975, 1978 Milano–San Remo 1984 Pariisi-Tours 1974 La Flèche Wallonne 1977 Züri-Metzgete 1977 Gent-Wevelgem 1979 Italian maantiepyöräilymestari 1975, 1979, 1981
Tiedot päivitetty: 10. lokakuuta 2007
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Francesco Moser (s. 19. kesäkuuta 1951 Giovo, Trenton maakunta) on entinen italialainen maantiepyöräilijä, klassikoiden erikoismies.

Moser menestyi suurkilpailuista parhaiten Pariisi–Roubaix'ssa. Sijoituttuaan toiseksi belgialaisten Roger De Vlaeminckin (vuonna 1974) ja Marc Demeyerin (1976) jälkeen hän voitti Pohjoisen helvetin kolme kertaa peräkkäin: 1978 ja 1979 ennen De Vlaeminckia sekä 1980 ennen ranskalaista Gilbert Duclos-Lassallea. Moser oli lisäksi kolmas vuosina 1981 (Bernard Hinault'n ja De Vlaeminckin jälkeen) sekä 1983 Hennie Kuiperin ja Duclos-Lassallen takana.

Muista pyöräilyn monumenteista Moser voitti Lombardian ympäriajon vuosina 1975 ja 1978 sekä Milano–San Remon 1984. Suurista yhden päivän klassikoista hän voitti lisäksi Pariisi–Toursin 1974, La Flèche Wallonnen ja Züri-Metzgeten 1977 sekä Gent–Wevelgemin 1979.

Moser sijoittui hopealle vuoden 1976 maantieajon MM-kilpailussa Belgian Freddy Maertensin jälkeen. Seuraavana vuonna Moser voitti lajin maailmanmestaruuden ennen saksalaista Dietrich Thurauta. Vuonna 1978 hän oli hopealla Alankomaiden Gerrie Knetemanin jälkeen.

Moser ei ollut parhaimmillaan pitkissä vuoristonousuissa, joten hänen menestyksensä suurissa ympäriajoissa ei ollut yhtä hohdokas kuin klassikoissa. Hän voitti kuitenkin vuoden 1984 Italian ympäriajon ennen Ranskan Laurent Fignonia ja Italian Moreno Argentinia. Moser ratkaisi maglia rosa -paidan itselleen aika-ajoetapeilla. Hän voitti Giro d'Italian pistekilpailun, Maglia ciclaminon vuosina 1976, 1977, 1978 ja 1982.

Moser rikkoi vuonna 1984 Eddy Merckxin 12 vuotta kestäneen tunninajon maailmanennätyksen. Vuonna 1999 hän myönsi käyttäneensä ME-ajossaan veridopingia.