Back فرانك دي وين Arabic فرانك دى وين ARZ Франк Де Вине Bulgarian Frank De Winne Catalan Frank De Winne Czech Frank De Winne Danish Frank De Winne German Frank De Winne English Frank De Winne Esperanto فرانک د وینه Persian
| Frank De Winne | |
|---|---|
 Frank De Winne vuonna 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. huhtikuuta 1961 Gent, Belgia |
| Kansalaisuus | belgialainen |
| Ammatti | koelentäjä |
| Ura | |
| Tyyppi | ESAn astronautti |
| Aika avaruudessa | 198 päivää 17 tuntia 34 minuuttia[1] |
| Lennot | |
 |
Sojuz TMA-1 |
 |
Sojuz TM-34 |
| Sojuz TMA-15 | Sojuz TMA-15 |
 |
Retkikunta 20 |
 |
Retkikunta 21 |
Frank De Winne (s. 25. huhtikuuta 1961 Gent, Belgia)[2] on Belgian ilmavoimien upseeri ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn astronautti. Hän on Belgian toinen astronautti avaruudessa (Dirk Frimoutin jälkeen).
De Winne valmistui Belgian kuninkaallisesta kadettikoulusta vuonna 1979. Vuonna 1984 hän valmistui Kuninkaallisesta sotilasakatemiasta Brysselistä tietotekniikan ja rakennustekniikan maisterintutkinnolla. Valmistuttuaan ilmavoimien lentokoulusta hän lensi Dassault Mirage 5:tä ilmavoimissa, minkä jälkeen hän työskenteli SAGEMille Pariisissa Miragen lentoturvallisuuden parissa. Vuonna 1992 De Winne valmistui koelentäjäksi Empire Test Pilots Schoolista (ETPS) Boscombe Downin koelentäjäkoulusta Britanniassa saaden myös koulun vuoden parhaan lentäjäoppilaan palkinnon, McKenna Trophyn. Valmistumisen jälkeen hän toimi Belgian ilmavoimien koelentäjänä ja lentoturvallisuudesta vastaavana, myöhemmin vanhempana koelentäjänä vastaten kaikista testiohjelmista. 12. helmikuuta 1997 De Winnen ohjaama F-16 Fighting Falcon sai moottorivian tiheästi asutun alueen yllä Leeuwardenin lähellä. Koneen tietokoneen kaaduttua hän pystyi kuitenkin laskeutumaan hollantilaiseen lentotukikohtaan, minkä johdosta hänelle myönnettiin ainoana ei-amerikkalaisena Joe Bill Dryden Semper Viper Award.[3]
Elokuussa 1998 De Winnestä tuli Kleine Brogelista operoivan 349 Squadronin komentaja. NATOn pommittaessa Jugoslaviaa 1998 De Winne komensi hollantilais-belgialaista lento-osastoa.
De Winnellä on yli 2 300 lentotuntia Miragella, F-16:lla, Tornadolla ja Jaguarilla. Hän toimii myös Belgian armeijan lentohenkilöstön järjestön puheenjohtajana.