Back Frank Williams Racing Cars German Frank Williams Racing Cars Greek Frank Williams Racing Cars English Frank Williams Racing Cars Spanish Frank Williams Racing Cars Galician Frank Williams Racing Cars Hungarian Frank Williams Racing Cars ID Frank Williams Racing Cars Italian フランク・ウィリアムズ・レーシングカーズ Japanese Frank Williams Racing Cars Dutch
| FWRC | |
|---|---|
| Koko nimi | Frank Williams Racing Cars |
| Päämaja |
 Britannia |
| Perustajat | Frank Williams |
| Tunnetuimmat kuljettajat | Jacques Laffite, Lella Lombardi, Jacky Ickx, Chris Amon |
| Moottorit | Cosworth |
| Saavutukset Formula 1:n MM-sarjassa | |
| Ensimmäinen kilpailu | Argentiinan GP 1975 |
| Kilpailuja | 30 |
| Valmistajien maailmanmestaruuksia |
0 |
| Kuljettajien maailmanmestaruuksia |
0 |
| Voittoja | 0 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0[a] |
| MM-pisteitä | 6 |
| Viimeinen kilpailu | Japanin GP 1976 |
Frank Williams Racing Cars oli brittiläinen sir Frank Williamsin perustama Formula 1 -talli. Alkujaan talli ei rakentanut omia autojaan, vaan osti autonsa muilta valmistajilta.[2] Vasta kahtena viimeisenä kautenaan talli valmisti omat korinsa.
Ensimmäinen tallin F1-auto oli Brabham BT26. Frank Williams oli ostanut sen Jack Brabhamilta, joka raivostui kuullessaan auton olevan F1-sarjaa varten. Hän oli luullut, että Williams tekisi siitä auton F5000-sarjaa varten. Williams palkkasi Piers Couragen ajamaan ostetulla BT26:lla, ja hän sijoittui MM-pisteissä kahdeksanneksi.[2][3]
Seuraavaksi kaudeksi Williams sai argentiinalaisen Alejandro de Tomason valmistamaan hänelle auton.[2] Auto kuitenkin myöhästyi, ja se valmistui vasta kauden viidenteen osakilpailuun. Hollannin GP:ssä Courage menetti De Tomaso 505/38:n hallinnan ja menehtyi onnettomuudessa.[3][4] Williams luopui epäluotettavista De Tomasoista, ja vaihtoi kaudeksi 1971 vuoden vanhaan Marchiin.[2] Kuskina toimivat Henri Pescarolo ja yhdessä osakilpailussa Max Jean.[2]
1972 öljy-yhtiö Motul ja leluvalmistaja Politoys tulivat FWRC:n sponsoreiksi, jolloin tallilla oli varaa uusiin Marchin autoihin.[5] Kausi ei kuitenkaan tuottanut menestystä ja molemmat sponsorit vetäytyivät. Seuraavan kauden pelasti Marlboron ja Ison sponsorointi.[2] FWRC:tä kutsuttiin sponsorisopimuksen myötä kahden kauden ajan Iso Marlboroksi, vaikka kumpikin sponsori luopui sopimuksesta jo ennen kautta 1974.[6] Kauden 1974 Williams suunnitteli omaa autoaan, joka valmistui kaudeksi 1975.
Kaudet 1975 ja 1976 FWRC paini kuitenkin talousongelmissa, eikä sen suorituskyky ollut parhaimmasta päästä. Tallissa ajoi lyhyen ajan lukuisia maksavia ajajia, jotka eivät pysyneet ammattilaiskuljettajien vauhdissa mukana.[2] Kauden 1976 alussa Williams myi osuuden tallista kanadalaiselle öljymiljonäärille Walter Wolfille, joka osti tallille Hesketh 308C -autot.[7] Williams jätti tallin kauden jälkeen, ja Wolf nimesi tallin Walter Wolf Racingiksi.
- ↑ 1971 Italian Grand Prix - FASTEST LAPS Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Frank Williams Racing Cars Entrants. ChicaneF1.com. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Piers Courage - Great Britain ESPN. Arkistoitu 8.2.2018. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Rindt's win overshadowed by Courage death ESPN. Arkistoitu 29.7.2017. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Team Williams Motul Entrants. ChicaneF1.com. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Iso-Marlboro (Car Manufacturer) Cars. ChicaneF1.com. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Wolf Teams. ESPN. Arkistoitu 16.7.2018. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
Viittausvirhe: <ref>-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”lower-alpha”, mutta vastaavaa <references group="lower-alpha"/>-elementtiä ei löytynyt