Funktio eli kuvaus kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista.[1] [2]
Formaalisti funktio joukolta joukkoon on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon alkioon täsmälleen yhden joukon alkion. Funktiota merkitään yleensä symbolilla .
Funktioon liittyviä joukkoja kutsutaan :n lähtö- eli määrittelyjoukoksi () ja maalijoukoksi (). Jos , niin sanotaan, että on joukon funktio. Määrittelyjoukon alkioita kutsutaan usein funktion argumenteiksi. Sitä, että :n argumenttiin liittämä arvo on , merkitään yleensä , eli funktion kuva-alkio. Tämän merkinnän otti käyttöön Leonhard Euler vuonna 1734.[3] Esimerkiksi asetetaan kuvitellussa tilanteessa :n määrittelyjoukoksi nelihenkinen perhe. on nyt siis ihminen-tyyppisistä alkioista koostuva joukko, jossa on neljä alkiota. Asetetaan sitten maalijoukoksi kaikkien mahdollisten suomalaisten etunimien joukko. Koska jokaiseen ihmiseen voimme liittää jonkin yksikäsitteisen etunimen, niin voimme muodostaa funktion nelihenkisen perheen ja kaikkien etunimien joukon välille. Tämän funktion argumentit ovat perheenjäseniä ja arvot perheenjäsenten etunimet.
Matematiikassa ja sen sovelluksissa tavallisin funktiotyyppi on sellainen, jossa lähtö- ja maalijoukot ovat lukujoukkoja ja funktion määrittelevä vastaavuus voidaan ilmaista laskutoimituksin. Tällöin on tavallista, joskin muodollisesti epäkorrektia, nimetä funktio määrittelyjoukon yleiseen alkioon kohdistuvan laskutoimituksen osoittavalla kaavalla, esimerkiksi "funktio ".