Gaius (lainoppinut)

Gaius oli roomalainen lainoppinut.

Gaiuksen elämästä ei ole juuri säilynyt tietoja.^[1][2] Hän eli 100-luvulla Hadrianuksen, Antoninus Piuksen, Marcus Aureliuksen ja Commoduksen aikana. Hän toimi ilmeisesti lähinnä vain opettajana eikä käytännön juristina.^[3] Edes hänen koko nimeään ei tunneta, sillä Gaius on pelkkä praenomen.^[4]

Gaiuksen pääteos oli neliosainen roomalaisen oikeuden oppikirja Institutiones noin vuodelta 160.^[5] Hän jakoi teoksessaan roomalaisen oikeuden henkilöitä (lat. personae) koskevaan, esineitä (lat. res) koskevaan ja kanteita (lat. actiones) koskevaan osaan.^[1][6] Gaius kirjoitti myös kommentaarin kahdentoista taulun laeista.^[1]

Gaiuksen kirjoitukset nousivat suureen arvoon vasta Rooman keisariajan loppupuolella, jolloin niiden tiiviimpi sisältö vastasi hyvin ajan juristien tarpeita.^[7] Vuonna 426 keisari Theodosius II nimesi Gaiuksen yhdessä Papinianuksen, Pauluksen, Ulpianuksen ja Modestinuksen kanssa yhdeksi viidestä juristista, joiden mielipiteillä oli oikeudellisen auktoriteetin asema.^[1][8] 500-luvulla keisari Justinianus I:n aloitteesta laaditun Corpus iuris civilis -lakikoelman Institutiones-osa perustuu Gaiuksen Institutiones-teokseen.^[1][9] Gaiuksen teoksessaan esittämällä jaottelulla on myös ollut suuri vaikutus myöhempään oikeustieteeseen.^[4][9][10]

Gaiuksen Institutiones löydettiin Veronasta vuonna 1816. Se on ainoa kokonaisena säilynyt klassisen roomalaisen juridiikan teos.^[4][1][9]

1. ↑ ^{a b c d e f} Gaius Britannica. Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
2. ↑ Tellegen-Couperus 1993, s. 104.
3. ↑ Stein 1999, s. 19.
4. ↑ ^{a b c} Uusi antiikin historia, s. 478, 598. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3
5. ↑ Tellegen-Couperus 1993, s. 100.
6. ↑ Stein 1999, s. 19–20.
7. ↑ Stein 1999, s. 27.
8. ↑ Stein 1999, s. 28.
9. ↑ ^{a b c} Tellegen-Couperus 1993, s. 101.
10. ↑ Stein 1999, s. 20.