Georg Magnus Sprengtporten

Georg Magnus Sprengtporten
Georg Magnus Sprengtporten, Berndt Godenhjelmin maalaama muotokuva.
Kenraalikuvernööri
Virassa: j:19. marraskuuta / g:1. joulukuuta 1808 – j:5 / g:17. kesäkuuta 1809
Kuvernööri	Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen viranhaltija
Edeltäjä	Gustaf Fredrik von Rosen
Seuraaja	Michael Andreas Barclay de Tolly
Valtiopäivämies
Aatelissäädyn edustaja Porvoon valtiopäivillä 22. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1809.
Henkilötiedot
Koko nimi	Georg (Göran) Magnus Sprengtporten
Syntynyt	16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä, Ruotsin valtakunta
Kuollut	13. lokakuuta 1819 (79 vuotta) Pietari, Venäjä [1]
Kansalaisuus	Ruotsi 1748– , Suomi 1809–
Arvonimi	kreivi
Vanhemmat	isä; Magnus Wilhelm Sprengtport, äiti; Elsa Katarina Ulfsparre af Broxvik
Puoliso	Anna Elisabeth Glansenstierna (k. 1785), 2. Varvara Nikolaevna Sprengtporten, s. Samytskaya (k. 1850)
Tiedot
Dynastia	Sprengtporten
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t)	Ruotsi Venäjän keisarikunta
Sotilasarvo	Jalkaväenkenraali
Taistelut ja sodat	Kustaa III:n sota (1788–1790)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu, ven. Георг Магнус Спренгтпортен, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä)^[2] oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa. Hän on Suomen ensimmäisen kadettikoulun isä sekä autonomisen Suomen ensimmäinen mutta lyhytaikainen kenraalikuvernööri. Hän oli Jakob Magnus Sprengtportenin nuorempi veli. Historiassa Sprengtporten muistetaan ehkä ennen kaikkea tavoitteestaan luoda itsenäinen Suomen valtio Venäjän tuella. Sprengtporten kirjoitti ensimmäisen ehdotuksen itsenäisen Suomen perustuslaiksi.

Sprengtportenin asema Suomen historiassa on kiistelty ja ristiriitainen. Häntä on luonnehdittu niin maanpetturiksi kuin kansallissankariksikin. Sprengtportenia on yleisesti pidetty hankalana persoonana, joka suututti ihmisiä äkkiväärällä käytöksellään. Hän oli myös kunniankipeä ja kateellinen. Myös Sprengtportenin Suomen itsenäistymispyrkimysten motiiveista vallitsee epäselvyys: oliko kyseessä puhdas isänmaallisuus vai halu kostaa Ruotsin kuninkaalle ja päästä itse Suomen kenraalikuvernööriksi.^[3]

Sprengportenin suomalaisiksi muokatut etunimet Yrjö Maunu on otettu käyttöön 1920–1930-lukujen suomalaiskansallisessa historiankirjoituksessa.

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä SSH, s.29 ei löytynyt
2. ↑ Sprengtporten, (Göran) Magnus hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
3. ↑ Katajala, Kimmo: Pyykinpesua ruotsalaisittain, Sprengtporten – petturi vai patriootti? (Arkistoitu – Internet Archive)