| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Germanium | ||||
Tunnus | Ge | ||||
Järjestysluku | 32 | ||||
Luokka | puolimetalli | ||||
Lohko | p | ||||
Ryhmä | 14, hiiliryhmä | ||||
Jakso | 4 | ||||
Tiheys | 5,323 · 103 kg/m3 | ||||
Kovuus | 6,0 (Mohsin asteikko) | ||||
Löytövuosi | |||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | 72,630(8)[1] | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 125 pm | ||||
Kovalenttisäde | 122 pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Ar] 3d10 4s2 4p2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 4 | ||||
Hapetusluvut | +II, +IV | ||||
Kiderakenne | Kuutiollinen, timanttirakenne | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 1 211,40 K (938,25 °C) | ||||
Kiehumispiste | 3 106 K (2 833 °C) | ||||
Höyrystymislämpö | 334 kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 36,94 kJ/mol | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,8 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,320 kJ/(kg K) | ||||
Sähkönjohtavuus | 2×103 S/m | ||||
Lämmönjohtavuus | 60,2 W/(m·K) | ||||
CAS-numero | 7440-56-4 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Germanium on kemiallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ge (lat. germanium), järjestysluku 32 ja CAS-numero 7440-56-4. Tämä kova hopeanvalkoinen puolimetalli on kemiallisesti tinan kaltainen. Germanium muodostaa laajan joukon organometalliyhdisteitä ja on tärkeä puolijohdemateriaali transistoreissa. Germaniumin tiheys on 5,35 g/cm3. Sulamispiste on 1 211 K (938 °C) ja kiehumispiste 3 093 K (2 820 °C).
Vuonna 1871 germanium oli yksi alkuaineista, joita Dimitri Mendelejev ennusti olevan olemassa puuttuvana piin ryhmän analogiana ("ekasilicon"). Tämän alkuaineen olemassaolon osoitti Clemens Winkler vuonna 1886, ja se oli tärkeä varmistus Mendelejevin jaksollisen järjestelmän idealle.
Germaniumia löytyy argyrodiitista (germaniumin ja hopean sulfidista), kivihiilestä, germaniitista (Cu26Fe4Ge4S32), sinkkimalmeista ja muista mineraaleista.