Gertrud Suuri (1256–1302), oli saksalainen nunna, kirjailija ja pyhimys.
Gertrud kuului Eislebenin lähellä sijaitsevaan Helpeden (Helfta) luostariin ja kasvatettiin siellä suurella huolenpidolla. Hänelle opetettiin muun muassa latinaa. Vuonna 1281 hän sai ensimmäisen ilmestyksensä ja eli sitten mystisessä yhteydessä Kristuksen kanssa, ja sai kiitosta esimerkkinä hänen seuraamisestaan. Vuodesta 1290 lähtien hän alkoi tallentaa ilmestyksiään saksan kielellä. Nykyään niitä on säilynyt vain latinankielisenä käännöksenä (1536), joka tunnettiin aiemmin nimellä Insinuationes divinae pietatis tai kansannimellä Das Gertrudenbuch.[1]
Gertrud on erityisen tunnettu hartaudesta Jeesuksen pyhää sydäntä kohtaan.[2]