Goottilainen romaani

Horace Walpolen Otranton linna (1765) nosti goottilaisen romaanin muoti-ilmiöksi.

Goottilainen romaani[1][2] (engl. Gothic fiction) on kauhukirjallisuuden lajityyppi, jonka toistuvia piirteitä ovat väkivalta, salaisuudet, keskiaikaiset rauniot sekä yliluonnolliset elementit. Tyypillinen goottilainen romaani sijoittuu pelottavaan linnaan, jossa rappeutuneen suvun viimeinen vesa joutuu tekemään tiliä esi-isiensä syntien kanssa. Usein menneisyyden taakka konkretisoituu kohtalonomaisena kostona, joka toteutuu kummitusten, demonien ja muiden yliluonnollisten voimien myötävaikutuksella.

Goottilainen romaani kehittyi Englannissa 1700-luvun jälkipuoliskolla ja oli suosituimmillaan 1700–1800-lukujen vaihteen molemmin puolin. Genren perusteokseksi muodostui Horace Walpolen Otranton linna (1765). Lajityypin suosio laski 1800-luvun mittaan, ja sen kummallisia juonenkäänteitä myös parodioitiin usein. Vaikutteita gotiikasta esiintyi kuitenkin laajalti vuosisadan kirjallisuudessa, tunnetuimpina esimerkkeinä Mary Shelleyn Frankenstein (1818) ja Bram Stokerin Dracula (1897). Myös nykyaikaisessa kauhukirjallisuudessa goottilaisen romaanin perintö elää vahvana, vaikka lajityypin puhdasveriset edustajat ovatkin nykyään melko harvinaisia.

Vaikka goottilainen romaani oli ennen muuta englanninkielisen kirjallisuuden suuntaus, kehittyi vastaavia yliluonnollisen kauhun traditioita myös Manner-Euroopassa. Saksassa puhuttiin ”puistatusromaaneista” ja Ranskassa ”mustista romaaneista”. Yhdysvalloissa kehittyi ”etelägotiikaksi” kutsuttu suuntaus, jonka aiheita olivat syvän etelän rappeutuneet plantaasit ja orjuuden synnyttämät etniset ristiriidat.

Goottilainen romaani uudisti 1700-luvun kirjallisuutta kolmella tapaa. Ensinnäkin se vastusti valistusajan edistysuskoa ja nostalgisoi mennyttä. Toisekseen se asettui vastakkain esteettisiin ja moraalisiin ihanteisiin nähden: kauneuden sijaan gotiikka pyrki rumuuteen ja pelottavuuteen. Kolmanneksi gotiikka kuvasi aiempaa rohkeammin vaiettuja ilmiöitä, kuten väkivaltaa, hulluutta ja seksuaalisuutta.

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä TTP ei löytynyt
  2. goottilainen: ”3. viittaamassa 1700-luvun lopun englantilaisen kirjallisuuden kauhuromanttisiin ja yliluonnollisiin piirteisiin; myös laajemmin yliluonnolliseen kauhuun viitattaessa. Goottilainen romaani.” Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy 2020. Viitattu 5.11.2021.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne