Graalin malja on kristinuskon mytologiassa astia, johon Joosef Arimatialainen otti talteen verta ristiinnaulitun Jeesuksen haavoista.
Graalin malja liitettiin varhaisissa kertomuksissa kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritarien tarinoihin. Arthurin ritarit lähtivät etsimään Graalin maljaa Camelotissa sijainneen Pyöreän pöydän äärestä. Heistä kolme löysi tiensä Graalin linnaan, jossa Graalin malja oli.
Graalin maljalla on kerrottu olevan parantavia vaikutuksia. Tarinat eroavat siinä, onko Graalin malja se ehtoollismalja, jolla Jeesuksen kerrottiin tarjonneen viiniä viimeisellä ehtoollisella. Useissa tarinoissa legendan eri versiot on yhdistetty. Toisinaan kerrotaan myös, että Graal olisi muotoiltu ehtoolliskalkiksi smaragdista, jonka Saatana pudotti, kun hänet karkotettiin taivaasta.
Keskiajan katoliset teologit eivät mainitse Graalin maljaa, ja katolinen kirkko sivuuttaa legendan opissaan. Katolisen kirkon näkökulmasta legenda sisälsi elementtejä, joita kirkko ei voinut hyväksyä. Legenda perustuu apokryfikirjoituksiin, eikä kirkon hyväksymiin kanonisiin kirjoituksiin. Lisäksi legendassa sepitetään Britannian kirkolle lähes yhtä maineikasta alkuperää kuin Rooman kirkolla ja kuvataan sen riippumattomuutta Roomasta. Näin legenda rohkaisi Britanniassa separatistisia suuntauksia, mitä katolinen kirkko ei hyväksynyt.[1]