Grafologia

Grafologia eli käsialantutkimus tarkoittaa 1900-luvun alusta peräisin olevaa ja projektiiviseen ilmaisuanalyysiin perustuvaa menetelmää ihmisen luonteenpiirteiden selvittämiseksi käsialasta. Se kehitettiin alkujaan psykologiseksi tutkimusmenetelmäksi, eikä sillä ole tekemistä ennustamisen tai mystiikan kanssa.^[1][2] Käsialan tutkimista harjoitetaan esimerkiksi persoonallisuuden, työtehtävään sopivuuden tai parisuhteen arviointia varten.

Useat skeptikot ja mekanisistisen tai kvantitatiivisen lähestymistavan omaksuneet tutkijat luokittelevatkin grafologian nykyisin näennäistieteeksi empiiristen ja tilastollisten todisteiden puuttumisen sekä taustalla olevan teorian epämääräisyyden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Tekniikkaa käytetään kuitenkin laajasti virallisissa ja epävirallisissa yhteyksissä eri puolilla maailmaa. ^lähde? Suomessa useimmat psykologit ovat yhtä mieltä siitä, ettei menetelmä empiirisesti toteennäyttämättömänä ole hyväksyttävä eikä käyttökelpoinen psykologisessa testauksessa. Grafologinen analyysi ei vallitsevan nykymääritelmän mukaan ole varsinainen psykologinen testi, sillä tutkittava tuotos ei perustu standardoituun ärsykeaineistoon, ellei sitten koulussa opittuja mallikirjaimia mielletä sellaiseksi. ^lähde? Ääritapauksissa grafologinen analyysi on rinnastettu suoraan astrologiaan, fysionomiaan ja frenologiaan. Aihetta koskeva alkuperäinen julkaisutieto on pääosin saksankielistä ja peräisin 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä, eikä niissä ole sovellettu tämänhetkiseen tieteenfilosofiseen ajatteluun kuuluvaa ilmiöiden kvantitatiivista tutkimusta.

Grafologia on käsitteellisesti eri asia kuin käsiala-analyysi, jota käytetään muun muassa rikostutkinnassa selvittämään, kuka on kirjoittanut tutkimuksen alaisen tekstinäytteen.

Käsialasta on yritetty tehdä päätelmiä jo ainakin antiikin Roomassa ja Kiinassa ajanlaskumme alussa. Kuitenkin varsinaisena ensimmäisenä grafologiatutkimuksena pidetään italialaisen Camillo Baldin (1537—1634) vuonna 1622 kirjoittamaa teosta Trattado come da una letterera missiva si conoscano la natura e qualita dello scriviente ("Tutkimus menetelmästä tunnistaa kirjoittajan luonteenlaatu hänen kirjoituksestaan").

1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
2. ↑ Pennanen, Leo: Käsiala kertoo. WSOY, 1945.