Gravetten kulttuuri

Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kappalejakoa tarvitaan ja teksti katkonaista

Gravetten kulttuuri oli jääkauden aikainen kivikautinen työkalujenvalmistustyyli 34 000–25 000 kalenterivuotta eli 29 000–21 000 radiohiilivuotta sitten. Tämä myöhäispaleoliittinen kulttuuri levisi Keski- ja Etelä-Eurooppaan, Ukrainaan ja Venäjälle. Sen toi luultavasti väestöryhmä, joka oli toinen kuin edeltävän Aurignacin kulttuurin edustajat. Gravetten kiviset keihäänkärjet olivat pitkiä säleitä, joita oli esimerkiksi kärjestä muokattu tarkemmin jonkin verran. Gravetten kulttuuri tunnetaan parhaiten äärimmäisen lihavia ja muodokkaita alastomia naisia esittävistä pienoispatsaista, kuten esimerkiksi niin sanottu Willendorfin venus. Erään teorian mukaan kyseiset kasvottomat patsaat esittäisivät äitijumalatarta.

Asutus oli kiinteää, ja ihmiset näyttävät asuneen ainakin talvisin samalla paikalla tuhansia vuosia. Gravetten talot olivat roudattomaan maahan puoliksi kaivettuja ympyränmuotoisia noin viisimetrisiä kuoppia, joilla oli puista ja mammutinluista tehty kupumainen katos. Oli myös erillisiä varastomajoja. Ensi kertaa tuli paloi maasta tehdyssä puoliympyränmuotoisessa liedessä. Luolat lienevät olleen vain satunnaisia palvontapaikkoja tms. Ihmisiä haudattiin maan alle esineiden kanssa. Šamaanin uskotaan olleen tärkeä Gravetten kulttuurin heimoille. Jääkauden pakkasen kiristyttyä Gravetten kulttuuri jatkoi Slovakian alueella vain hyvin harvana epigravette-asutuksena, ja Moskovan lähistöillä oleva Sungirin asuinpaikka hylättiin. Lännessä Gravetten kulttuuri korvautui Solutré-kulttuurilla, mutta jatkoi muun muassa Ukrainan alueella.

La Gravette on Couzen laaksossa Lounais-Ranskassa, joka oli jääkauden aikainen myöhäispaleoliittinen läntinen keskus. Gravetten kulttuuri kivikautiseksi oli hyvin pitkälle kehittynyt metsästyskulttuuri. Gravetten kulttuuria oli nimenomaan itäisessä Euroopassa, mutta se levisi laajalti läntiseen Eurooppaan. Tämä kivikauden kulttuuri ulotti vaikutuksensa Keski-Eurooppaan, Uralille ja Venäjän eteläosiin muun muassa Sungiriin ja Kostjonkiin. Gravettea oli muun muassa Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Etelä-Englannissa, Saksassa, Tšekissä, Slovakiassa, Unkarissa, Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa, Serbiassa, Kreikassa ja Ukrainassa. Gravetten piirteitä oli niinkin idässä kuin Mal'tassa Baikaljärvellä. Noihin aikoihin gravettelaiset lienevät asuttaneet Siperiaa nopeasti.^[1]

Gravetten asutus ulottui pohjoisessa Pohjois-Ranskaan ja Reinin suistoon asti. Ilmasto lienee ollut hieman viileämpi kuin Aurignacin aikoina.^[2] Dolní Věstonicen puu- ja nahkatalot noin 28 000 vuoden takaa oli kaivettu noin metrin syvyyteen maan sisään suojaksi talvimyrskyiltä. Nämä talot saattoivat olla ikiroutaan tehtyjä lihavarastoja. Kauden leiripaikat olivat hyvin järjestettyjä. Piikivestä isketyistä säleistä tehtiin muun muassa veitsiä, kaivertimia ja kaapimia. Keihäänheitin, jousi ja nuoli tunnettiin.

Tavaroita tehtiin luusta, sarvesta, nahasta ja puusta. Gravetten ihmisillä oli köysiä, koreja ja tekstiilejä. Ravinnosta oli kalaa ja pieniä eläimiä noin 50 %. Yhteiskunta oli eriytynyt, oli muita rikkaampia ja päälliköitä. Yhteiskunnallinen perusyksikkö saattoi olla heimojen yhteenliittymä, klaani. Oli anyyymejä alastomia naisia esittäviä pienoispatsaita ja muuta siirrettävää taidetta. Luotiin taidetta: luolamaalauksia, luolakaiverruksia, kädenkuvia luolissa. Gravetten ajalta on muun muassa Willendorfin venuspatsas, joka esittää hyvin lihavaa ja muodokasta alastonta naista. Vastaavankaltaisia pienoispatsaita on löydetty sieltä täältä Ukrainasta Tšekin kautta Etelä-Ranskaan ja Pohjois-Italiaan ulottuvalta alueelta^[3].

Maalauksissa ja kaiverruksissa oli pään ja ihmisen kuvia. Gravetten kehittyneempi varhainen luolataide oli noin 26 000 vuoden takaa. Gravetten kulttuurin aikoihin lienee koira kehittynyt ja ehkä kesytetty. Gravetten kulttuurin metsästäjät metsästivät Slovakiassa monia eläimiä, muun muassa napakettuja. Arvellaan Gravetten aikoina ihmisten liikkuneen laajalla alueella ja harjoittaneen tavaranvaihtoa. Eri Gravetten paikalliskulttuurit olivat Keski-Euroopassa hieman erilaisia.

Gravette muuttui ajan mittaan. Ilmasto viileni jääkauden maksimia kohti noin 28 000–24 000 vuotta sitten alkaen ja esimerkiksi Sungirin asuinpaikka Jaroslavin lähellä Moskovan lähiseudulla hylättiin, kun ilmasto kylmeni. Ihmiset joko kuolivat kylmään ja nälkään riistaeläinten hävittyä tai pakenivat. Itä-Euroopan väestö keskittyi etelään Ukrainan Kostjonkin kulttuurin alueelle ja vastaavasti Ranskassa Solutrén kulttuurin alueelle, ja myös Balkanin niemimaalle ns. refugioihin, "pakolaiskeskuksiin". Gravetten kausi päättyi Ranskassa Solutrén kulttuurin tuloon juuri jääkauden huippukohdalla tai juuri sen alla noin 21 500 radiohiilivuotta sitten. 21 000–18 000 vuotta sittenhän oli viime jääkauden huippukohta. Itä-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa Gravetten tyyppinen perinne jatkui muuntuen ajan mukana.

1. ↑ Tamara Lynn Trupp: Looking for the Individual: An Examination of Personal Adornment in the European Upper Palaeolithic dspace.library.uvic.ca. 2003. Arkistoitu 16.12.2013.
2. ↑ http://www.ohll.ish-lyon.cnrs.fr/pdf/Bocquet-Appel.pdf
3. ↑ Champion 1984, Prehistoric Europe, s. 85