Hartford Whalers | |
---|---|
Historia |
New England Whalers 1972–1979 (WHA) Hartford Whalers 1979–1997 (NHL) Carolina Hurricanes 1997– |
Perustettu | 1972 |
Kaupunki | Hartford, Connecticut |
Kotiareena |
Boston Arena Boston Garden Big E Coliseum Springfield Civic Center Hartford Civic Center |
Sarja | NHL |
Värit | |
Stanley Cupit | 0 |
Konferenssin mestaruudet | 2 (1973, 1978) |
Divisioonan mestaruudet | 4 (1973, 1974, 1975, 1987) |
Hartford Whalers oli yhdysvaltalainen ammattilaistason jääkiekkoseura, jonka kotikaupunki oli Hartford Connecticutin osavaltiossa. Whalers pelasi vuosina 1972–1979 WHA:ssa ja 1979–1997 NHL:ssä. Nykyään seura on nimeltään Carolina Hurricanes.[1]
Whalers aloitti WHA-liigassa sen ensimmäisellä kaudella 1972–1973. Aluksi seuran kotikaupunki oli Boston ja nimi New England Whalers. Whalers voitti kaikkien aikojen ensimmäisen WHA:n mestaruuden eli Avco Cupin, joka jäi myös sen ainoaksi.[2] Vuonna 1975 seura muutti Hartfordiin.[3] WHA:n lopetettua toimintansa vuonna 1979 Whalers oli yksi neljästä joukkueesta, jotka siirtyivät NHL:ään Edmonton Oilersin, Winnipeg Jetsin ja Quebec Nordiquesin ohella. Siirron yhteydessä seuran nimeksi tuli Hartford Whalers.[4]
Seuran näkyvyyttä lisäsivät maineikkaat pelaajat Gordie Howe ja Bobby Hull, jotka molemmat päättivät aktiiviuransa Whalersin ensimmäisellä NHL-kaudella 1979–1980.[5][6] NHL:ssä Whalersin menestys jäi vaatimattomaksi. Sen suurimmat saavutukset olivat pääseminen pudotuspelien toiselle kierrokselle kaudella 1985–1986, ja divisioonan mestaruus kaudella 1986–1987.[3] Whalersin NHL-historian tehokkain pelaaja oli kanadalainen Ron Francis, joka pelasi Whalersissä 714 ottelua ja teki 821 tehopistettä.[7]
Whalersin pitkäaikainen ongelma oli Hartfordin markkina-alue, jota pidettiin NHL-joukkueelle liian pienenä.[8][9] Vuonna 1997 seura muutti Pohjois-Carolinaan ja siitä tuli Carolina Hurricanes. Nykyään Whalers muistetaan erityisesti logostaan ja ”Brass Bonanza” -tunnuskappaleestaan.[10][11]