Hauki

Hauki
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Suomessa:
Elinvoimainen [2]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka:	Luukalat Osteichthyes
Luokka:	Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka:	Neopterygii
Lahko:	Haukikalat Esociformes
Heimo:	Hauet Esocidae
Suku:	Hauet Esox
Laji:	lucius
Kaksiosainen nimi
Esox lucius Linnaeus, 1758
Hauen levinneisyys
Katso myös
Hauki Wikispeciesissä   Hauki Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Se on elinvoimainen laji, jolla on laaja levinneisyysalue ja joka tulee toimeen monenlaisissa järvissä ja joissa sekä vähäsuolaisessa Itämeressä. Hauen vartalo on pitkulainen ja solakka, ja sen evät ovat peräpäässä. Hauen kyljet ovat vihreät, vatsa vaalea ja selkä tumma tai lähes musta. Kyljissä on 7–9 hailakankeltaista täpläriviä, ja punaruskeissa evissä on tummia läiskiä. Suurimmat naaraat saattavat painaa jopa 20 kg mutta äärimmäisen harvoin yli 25 kg. Hauki voi luonnossa saavuttaa jopa 30 vuoden iän.

Hauki on petona opportunisti, ja se syö käytännössä sitä kalaa, jota on parhaiten saatavilla. Se suosii runsaslukuisia lajeja sekä hitaita uimareita ja heikosti parveutuvia kaloja. Jos saatavilla ei ole tarpeeksi muita kalalajeja, hauki voi syödä myös lajikumppaneitaan. Kalojen lisäksi hauki saattaa pyydystää pieniä nisäkkäitä, vesilinnunpoikasia ja hyönteisiä, jotka ovat alle vuoden ikäisten yksilöiden pääravintoa. Hauki saalistaa valoisaan aikaan ja käyttää vaanimiseen esimerkiksi vesikasvillisuutta. Hauki kutee keväällä jäiden lähdön jälkeen. Se levittää mätinsä laajalle alueelle, ja poikaset kuoriutuvat kahdessa viikossa.

Ihminen on kalastanut haukea jo pitkään. Suomen lisäksi Venäjälläkin erityisen suosittu hauki on Suomen vapaa-ajankalastuksen toiseksi tärkein saaliskala heti ahvenen jälkeen kokonaissaaliin painolla mitattuna. Haukea on suosionsa vuoksi istutettu laajalti sen luontaisten elinalueiden ulkopuolelle; sitä pidetäänkin paikoin Pohjois-Amerikassa haitallisena vieraslajina. Täysikasvuisella hauella ei ihmisen lisäksi ole juurikaan luonnollisia vihollisia, ja se onkin ravintoketjunsa huippulaji.

1. ↑ NatureServe: Esox lucius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.08.2013. (englanniksi)
2. ↑ Risto Väinölä: Hauki – Esox lucius 2019. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 23.3.2022.