| Helmikuun manifesti | |
|---|---|
 Elokuvan ruotsinkielinen juliste. |
|
| Ohjaaja | |
| Käsikirjoittaja | Mika Waltari |
| Perustuu | Toivo Särkän alkuperäisaiheeseen |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Martti Similä |
| Kuvaaja | Theodor Luts |
| Leikkaaja | Yrjö Norta |
| Lavastaja | Ossi Elstelä |
| Pääosat |
Tauno Palo Regina Linnanheimo Laila Rihte Eino Kaipainen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
| Ensi-ilta | 19. helmikuuta 1939 |
| Kesto |
99 min (alkuperäinen versio)[1] 88 min (leikattu versio)[1] |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Helmikuun manifesti on Yrjö Nortan ja Toivo Särkän ohjaama mustavalkoinen[1] suomalainen elokuva vuodelta 1939. Se on Suomen itsenäistymiskehitystä kuvaava paatoksellinen historiallinen draama, jonka käsikirjoituksen on laatinut Särkän aiheen pohjalta kirjailija Mika Waltari. Elokuvan pääosissa ovat Tauno Palo ja Regina Linnanheimo. Helmikuun manifesti oli tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuuden ensimmäinen varsinainen suurelokuva. Roolihenkilöiden sijasta elokuva keskittyi historiallisiin tapahtumiin. Se oli suuri yleisömenestys ja sai aikansa elokuvakriitikoilta valtaosin kiittävät arvostelut. Venäläisvastaisuutensa vuoksi se oli Suomessa kielletty ulkopoliittisista syistä vuosina 1944–1987.
Helmikuun manifesti kuvaa Suomen itsenäisyyteen johtanutta kehitystä alkaen vuonna 1807 solmitusta Tilsitin sopimuksesta vuoteen 1918. Erityisesti se keskittyy helsinkiläisen tuomari Kotkan isänmaallisen perheen vaiheisiin ja rooliin itsenäisyysaktivismissa vuodesta 1899 alkaen. Elokuvan nimi viittaa Venäjän keisarin Nikolai II:n vuonna 1899 antamaan helmikuun manifestiin.
Spektaakkelimaista ja yltiöisänmaallista elokuvaa on arvosteltu ylinäyttelystä, historiallisten tapahtumien propagandistisesta kuvaamisesta ja niin sanotun ryssävihan lietsonnasta. Jälkikäteen sen on ymmärretty kuvastavan lähinnä omana aikanaan vallinnutta historiantulkintaa ja palvelleen silloisia poliittisia tarpeita. Elokuvan tekijät halusivat sen vahvistavan Suomen kansan taistelutahtoa sodan uhkan kasvaessa.