Hemming

Hemming
Piispa Hemmingin sinetti
Turun piispa
1338–1366
Edeltäjä	Pentti Gregoriuksenpoika
Seuraaja	Henrik Hartmanninpoika
Henkilötiedot
Syntynyt	Bälinge, Ruotsi
Muut tiedot
Uskonto	roomalaiskatolinen kirkko
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Autuas Hemming (myös Hemmingus; n. 1290 – 21. toukokuuta 1366 Turku), arvoltaan autuas,^[1] toimi Turun piispana vuosina 1338–1366. Hän oli Suomen keskiajan mahtavimpia piispoja ja hallitsijoita.

Hemming oli syntyisin Bälingen pitäjästä, Uppsalan hiippakunnasta, Ruotsista. Hän perusti Turkuun tuomiorovastin viran (lat. archipraepositus) vuonna 1340, koulun ja sairaalan sekä omilla kirjalahjoituksillaan tuomiokirkon kirjaston.^[2] Tuomiorovastin viran myötä tämän alaisuuteen tulivat liitetyiksi Nousiainen, Raisio, Santamala ja Lieto kappeleinensa. Hemming puolusti tarmokkaasti kirkon etuja valtiovaltaa vastaan. Hän kartutti kirkon maaomaisuutta ja julkaisi vuonna 1352 Suomen ensimmäisen kokoelman kirkollisia säädöksiä.

Johannes Messenius kirjoitti Hemmingin kieltäneen vuonna 1348 kuningas Maunu Eerikinpoikaa jatkamasta suomalaisten tyrannisoimista sekä käyttämästä niin sanottua Pietarin penninkiä (Vatikaanille kerättyä erityisveroa) sotatoimiin. Näiden kieltojen johdosta Maunu Eerikinpoika antoi vangita Hemmingin, joka kuitenkin Messeniuksen mukaan pääsi pian vapaaksi.^[3]

Hemming oli Pyhän Birgitan läheinen ystävä. Vuonna 1497 paavi Aleksanteri VI vahvisti Hemmingin kultin. Hemmingin reliikkien translaatiojuhla (pyhän henkilön jäännösten juhlallinen siirtäminen kirkkoon) ja autuaaksi julistamisjuhlaa vietettiin Turussa vuonna 1514. Katolisessa kirkossa Hemming on statukseltaan Autuas Hemming. Hänet oli tarkoitus julistaa pyhimykseksi, mutta uskonpuhdistuksen vuoksi prosessi jäi kesken. Hemmingin pyhimykseksi julistusta voitaisiin jatkaa mutta varojen puutteessa prosessi on keskeytynyt. Hemmingin arkkuna pidetty relikvaario on yhä jäljellä Turun tuomiokirkossa.

Ruotsalaisessa ja suomalaisessa kalenterissa Hemmingin päivä on yhä 22.5.

1. ↑ Ari-Pekka Palola: Hemmingus (noin 1290–1366) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 2.10.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
2. ↑ Juusten 1988 (1728), s. 43.
3. ↑ Johannes Messenius: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita sekä tuntemattoman tekijän Suomen kronikka, s. 61. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.