Back Exterieur (Pferd) German Equine conformation English Morfología del caballo Spanish Morphologie du cheval French

Hevosen rakenne

Havainnekuva erilaisista hevosen rakennevirheistä 1800-luvun lopun ratsastusoppaasta. Muiden muassa laiha selkä ja lanne, joutsenkaula ja notkahtava etupolvi.

Hevosen rakenne tarkoittaa hevosen ulkoisia rakenneominaisuuksia. Näihin luetaan ulkomuoto ja ulkoiset rakenteet, kuten jalkojen asento, runko ja tyyppi, sekä kulmaukset, liikkeet ja ruumiinosien suhteet toisiinsa. Hevosen rakenteen kuvaukseen kuuluu hevosen arviointi ja kuvaaminen tarkoitukseen kehitettyä sanastoa käyttäen niin, että kuvauksen perusteella voidaan arvioida kustakin yksilöstä sen edulliset piirteet, virheet ja puutteet. Erillisen kuvauksen kohteena voivat olla myös esimerkiksi hampaat tai kaviot[1]. Hevosen rakennetta ei pidä sekoittaa hevosen anatomiaan, joka on kuvaus sisäisestä rakenteesta.

Hevosen rakenteen kuvaus on olennainen osa kantakirjaamista, jossa tarkoituksena on luetteloida ja jalostukseen hyväksyä mahdollisimman hyvin rotumääritelmän täyttäviä eläimiä. Rakenteelliset ominaisuudet vaihtelevat eri rotujen välillä ja ne pyritään jalostettaessa säilyttämään .[1] Niinpä esimerkiksi hyvän ahaltekhevosen ominaisuuksin kuuluvat alhaalta ulospäin kaareutuva kaula (joutsenkaula), pitkä runko ja pitkät jalat johtaisivat suomenhevosen hylkäämiseen näyttelyssä.[2]

Myös saman rodun sisällä esiintyy erilaisia rakenteellisia ominaisuuksia. Rakenteen kuvaus mahdollistaa yksilöiden vertailun ja niiden soveltuvuuden arvioinnin esimerkiksi erilaisiin urheilulajeihin: esimerkiksi valjakkoajo suosii kapeaharteisempaa hevostyyppiä, esteratsastus taas lihaksikasta takaosaa.

Hevosten sopusuhtainen ja tasapainoinen rakenne vaikuttavat niiden kestävyyteen ja terveyteen.[1] ja näin myös työkykyyn. Yksittäiset poikkeamat ihanteena pidetystä rakenteesta aiheuttavat vain harvoin ongelmia normaalirakenteiselle hevoselle, mutta suuret poikkeamat heikentävät hevosen kestävyyttä ja altistavat sen loukkaantumiselle. Ne voivat myös vaikeuttaa liikkumista tai häiritä luuston kehittymistä. Tämä onkin tärkein yksittäinen peruste rakenteen arvioinnille.[3] Mitä raskaampaa ja erikoistuneempaa hevosen työ on, sitä suurempi merkitys korrektilla rakenteella on hevosen terveydelle ja käyttöominaisuuksille.

Suomessa rakennearvostelun perusteiden hallinta kuuluu useisiin Hevostalouden perustutkinnon osiin. Suomen Hippos kouluttaa virallisia rakennetuomareita.[4]

1 otsa, 2 kuonopii, 3 leukaperä, 4 kaulasuoni, 5 niska, 6 harjamarto, 7 harja, 8 säkä, 9 selkä, 10 lanne, 11 lonkka, 12 risti, 13 reisi, 14 hännäntyvi, 15 istuinkyhmy, 16 häntä, 17 rinta, 18 kyynärvarsi, 19 etupolvi, 20 sääri, 21 vuohisnivel, 22 vuohinen, 23 ruunu, 24 kavio, 25 kyynärpää, 26 olkavarsi, 27 lapa, 28 kylki, 29 maha, 30 nivunen, 31 takapolvi, 32 koipi, 33 kinner.[5]
  1. ↑ a b c Johanna Virtanen: Rakenteen vaikutus urheilusuorituksiin (Referaatti Markku Saastamoisen Urheiluhevosseminaarissa pitämästä puheesta) SHKL4/2007, sivut 32-33. Suomen hevoskasvattajain liitto. Arkistoitu 6.7.2008. Viitattu 20.2.2011.
  2. ↑ Sirpa Tähkämö: Hevosen rakenne Hevosmaailma.net. Arkistoitu 10.3.2012. Viitattu 19.2.2011.
  3. ↑ Rakenteen vaikutus urheilusuorituksiin, s. 33
  4. ↑ Leena Jokinen: Valokuvaamisen käyttäminen opetuksessa, Case: Hevosen rakennearvostelu 8.2010. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Viitattu 20.2.2011.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Otavan iso tietosanakirja, 3, Gi-Jyrk, Helsinki Otava, 1962, s. 699-700.
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne