Hiawatha (tunnetaan myös nimellä Ha-yo-went'-ha, onondagaksi Haiëñ'wa'tha [ha.jẽʔ.waʔ.tha]) oli onondaga- ja mohawk-intiaaniheimojen johtajan perintönimi.[1]
Ensimmäinen historiallisesti tunnettu Hiawatha perusti irokeesien liittokunnan noin vuonna 1570. Liittokunta ylläpiti rauhaa jäsenheimojen kesken, mutta heimot olivat sisäisesti itsenäisiä. Ulkopuolisiin liittokunta suhtautui varsin vihamielisesti. Tämä 1500-luvun Hiawatha oli lainlaatija, suuri uudistaja ja hyväntekijä. Hän yhdisti sotaisat heimot ja kehitti rauhallisia tapoja asioiden hoitamiseen. Myöhemmin irokeesiliitto oli Britannian liittolaisena ranskalais-brittiläisen siirtomaasodan aikana 1754–1763.[2]
Laulu Hiawathasta on Henry Wadsworth Longfellow’n kirjoittama, intiaanilegendoihin pohjautuva eeppinen runoelma vuodelta 1855. Longfellow otti runomittaan mallia Kalevalan saksannoksesta.[2] Eepoksen on suomentanut A. E. Ollilainen vuonna 1912.[3] Teoksen kuvaamat tapahtumat ovat pääasiassa Yläjärven etelärannalla asuneen ojibwa-heimon myyttejä ja tarinoita. Teoksen päähenkilön nimi on kuitenkin peräisin irokeesiliiton johtajalta, sillä Longfellow sai käyttämästään lähdeteoksesta virheellisen tiedon, että ojibwojen sankari Manabozho ja Hiawatha olisivat sama henkilö.[2]