Back Хиалокластит Bulgarian Hialoclastita Catalan Hyaloklastit German Hyaloclastite English Hialoclastita Spanish Hyaloclastite French היאלוקלאסטיט HE Hialoklasztit Hungarian Hialoklastit ID Ialoclastite Italian
Hyaloklastiitti on veden- tai jäänalaisissa tulivuorenpurkauksissa muodostunut kivilaji. Se koostuu vulkaanisesta lasista, sen muuttumistuotteista, mineraalifragmenteista ja autigeenisistä mineraaleista. Hyaloklastiittien vulkaaninen lasi on tavallisesti koostumukseltaan basalttista, ja sitä kutsutaan sideromelaaniksi.[1] Happamat hyaloklastiitit ovat harvinaisia, niitä esiintyy ainakin Islannissa ja Ponzan saarella Italiassa. [2]
Vulkaaninen lasi on hyvin epästabiili yhdiste, ja se muuttuu helposti palagoniitiksi altistuessaan vesipitoisille liuoksille. Palagoniitti koostuu useista pääasiassa erilaisista smektiittimineraaleista, mutta se sisältää myös jonkin verran muita mineraaleja. [3] Palagoniitti se on basalttisen lasin ensimmäinen stabiili muuttumistuote. Palagonisaatiossa sideromelaanista häviää tiettyjä komponentteja, jotka voivat kiteytyä, ja muodostaa sekundaarisia, ns. autigeenisiä mineraaleja.[1] Tällaisia mineraaleja ovat esimerkiksi erilaiset savimineraalit, kalsiitti ja opaali. [4]
Hyaloklastiitti koostuu kulmikkaista, vaihtelevankokoisista klasteista, joissa on usein kaasukuplien jättämiä reikiä. Klasteja ympäröi tavallisesti palagoniittinen muuttumisreunus. Hyaloklastiitti on väriltään tummanruskeaa tai lähes mustaa, ja se muistuttaa asultaan iskostunutta sedimenttiä. [1]
Hyaloklastiittia muodostuu, kun basalttista laavaa purkautuu veden- tai jään alla, ja se joutuu kosketuksiin kylmän veden kanssa, jolloin se jähmettyy ja breksioituu hyvin nopeasti. [1]
Sellaista vulkaanisen lasin kerrostumaa, joka on hyvin pitkälle palagonisoitunut, kutsutaan palagoniittituffiksi. [1]
Hyaloklastiitteja ja palagoniittituffeja esiintyy kaikkialla maailmassa, missä tapahtuu veden- tai jäänalaisia tulivuorenpurkauksia. Esimerkiksi Islannissa erilaiset hyaloklastiittimuodostumat ovat hyvin yleisiä. [5]
- ↑ a b c d e http://www.geology.sdsu.edu/how_volcanoes_work/lava_water.html
- ↑ Furnes, H.; Friedleiffson, F.B.; Atkins, I.B.: Subglacial volcanics – on the formation of acid hyaloclastites. Journal of Volcanology and Geothermal Research, 1980, 8. vsk, nro 1, s. 95–110. Elsiever B.V.. Artikkelin verkkoversio. (pdf) (englanti)
- ↑ Stroncik, N.A.; Schminke, H.U.: Palagonite - a review. International journal of Earth sciences, 2002, 91. vsk, nro 4, s. 680–697. Springer Berlin / Heidelberg. Artikkelin verkkoversio. (pdf) (englanti)[vanhentunut linkki]
- ↑ Stroncik, N.A.; Schminke, H.U.: Subglacial Evolution of palagonite: Crystallization, chemical changes, and element budget. Geochemistry, Geophysics, Geosystems, 2001, 2. vsk, nro 7. American Geophysical Union. Artikkelin verkkoversio. (pdf) (englanti) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Schopka, H.H.; Gudmundsson, M.T.; Tuffen, H.: The formation of Helgafell, southwest Iceland, a monogenetic subglacial hyaloclastite ridge: Sedimentology, hydrology and volcano-ice interaction. Journal of Volcanology and Geothermal Research, 2006, 152. vsk, nro 3–4, s. 359–377. Elsiever B.V.. Artikkelin verkkoversio. (pdf) (englanti)