HyperTransport

HyperTransport (ent. Lightning Data Transport) on kaksisuuntainen suoritinväylä tietokoneissa suorittimen ja keskusmuistin välillä. Väylän muut käyttötavat ovat suorittimien väliset kytkennät moniprosessointitietokoneissa.

Väylän ovat kehittäneet AMD ja API NetWorks, jotka perustivat HyperTransport Consortiumin vuonna 2001.^[1]

Ensimmäinen väylämäärittely on julkaistu vuonna 2001, ja muun muassa Nvidia on julkistanut tukevansa sitä 4.6.2001.^[2] AMD on ottanut tekniikan käyttöön AMD Opteron -malleissa vuonna 2003.^[3] HyperTransport 3.0 määrittely on julkaistu vuonna 2006.^[4]

HyperTransport käyttää pakettipohjaista protokollaa, jossa kaikki tieto mukaanlukien osoitteet, komennot ja data välitetään paketteina. Paketteja käytetään yhteyksien hallintaan (kuten vuonohjaus ja virheen raportointi), jonka päälle rakentuvat monimutkaisemmat tarpeet.^[5]

HyperTransport on kytkentäperiaatteella toimiva jaetun väylän ratkaisu.^[6] Väylä tukee eri kaistanleveydellä kytkentää tarpeen mukaan.^[7]

Tekniikkaa käytetään muun muassa AMD:n, Transmetan, PMC-Sierran, Broadcomin ja Raza Microelectronicsin suorittimissa. Myös Apple Power Mac G5:ssä on käytetty tekniikkaa samoin kuin eräissä MIPS-arkkitehtuurin mukaisissa suorittimissa.

HyperTransportista on kolme eri versiota: 1.0, 2.0, ja 3.0. Niiden kellotaajuudet alkavat 200 megahertsistä, ja päättyvät 2,6 GhZ:n nopeuteen. (Vrt PCI – väylä 33 – 66 MhZ) HyperTransport toimii engl. double datarate (DDR) -periaatteella, eli se hyödyntää sähköpulssin nousevaa ja laskevaa reunaa, ja samalla sen tehollinen kellotaajuus on 2 kertaa suurempi, kuin nimelliskellotaajuus.

Hypertransportin edut tulevat ilmi siinä, että sen avulla voidaan yksinkertaistaa emolevyä paljon ilman, että sen suorituskyky kärsii. Esimerkiksi Intel joutui käyttämään emolevyissään eteläsiltaa ja pohjoissiltaa kunnes sai Nehalem-arkkitehtuuriin perustuvissa suorittimissaan integroitua muistiohjaimen suorittimeen.^[8] AMD:n suorittimissa muistiohjain on ollut jo pidempään integroituna suorittimeen, jonka vuoksi AMD on voinut yksinkertaistaa emolevyjensä rakennetta. Intelin väyläratkaisua kutsutaan nimellä QuickPath Interconnect.^[9][3]

1. ↑ Gray, Douglas F.: AMD announces HyperTransport Technology Consortium IT World. Arkistoitu 14.3.2017. Viitattu 13.3.2017.
2. ↑ NVIDIA to Adopt AMD HyperTransport Technology Nvidia. Viitattu 15.1.2017.
3. ↑ ^{a b} Intel's New Core i7 and Xeon 5500 CPUs electronicsnexus. Viitattu 15.1.2017.
4. ↑ Hypertransport 3.0 specification announced Tom's Hardware. Viitattu 13.3.2017.
5. ↑ Jay Trodden & Don Anderson: HyperTransport System Architecture (PDF) (sivu 60) MindShare. Viitattu 4.12.2021. (englanniksi)
6. ↑ Stokes, Jon: API Networks Launches Switch; HyperTransport Moves Closer (sivu 1) ars technica. Viitattu 13.3.2017. (englanniksi)
7. ↑ Stokes, Jon: API Networks Launches Switch; HyperTransport Moves Closer (sivu 2) ars technica. Viitattu 13.3.2017. (englanniksi)
8. ↑ Canardplus plaza.fi. 2009. Arkistoitu 21.5.2009. Viitattu 4.3.2008.
9. ↑ Muropaketti plaza.fi. 2008. Arkistoitu 3.8.2008. Viitattu 10.8.2008.