Hyvyys

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli (1903). Enkelit edustavat hyvyyttä abrahamilaisissa uskonnoissa.

Hyvyys on moraalinen ja laaja käsite, jolla yleensä viitataan suosittavaan käyttäytymiseen tilanteessa, jossa pitää valita useamman vaihtoehdon välillä. Hyvyyden vastakohtana pidetään pahuutta.

Platonille korkein olemassa oleva idea oli ’Hyvän’ idea, joka oli kaiken tiedon ja muun muassa kaiken eettisesti hyvän taustalla.[1][2]

  1. Jayapalan, N.: Comprehensive Study Of Plato, s. 214-218. Atlantic Publishers & Dist, 2002. ISBN 8126900814 Teoksen verkkoversio.
  2. Gill, Christopher: Plato and the Scope of Ethical Knowledge Université Paris 1, Panthéon - Sorbonne. Viitattu 3.9.2012.[vanhentunut linkki]

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne