ITE-taide

ITE-taide (lyhenne ITE, itse tehty elämä)^[1] on Suomessa tehtyä kouluttamattomien taiteilijoiden arjen ympäristöissä syntyvää taidetta.^[2] Outsider-taide on laajempi, kansainvälinen käsite, jolla tarkoitetaan taidemaailman käytäntöjen ulkopuolisuutta.^[3] Näitä käytäntöjä ovat esimerkiksi taidekoulutus, galleriamaailma ja apurahajärjestelmä.^[4]

ITE-taiteilijat ovat itseoppineita. Heillä ei ole koulutusta taiteen tekemiseen eivätkä he myöskään pidä ammattitaiteilijoita esikuvinaan tai tarvitse ohjausta ja harrastuspiirin tukea taiteen tekemisessä.^[5]

ITE-taide on nykykansantaidetta^[6], joka eroaa kansantaiteesta sanoutumalla irti perinteisen kansantaiteen kollektiivisesta luonteesta ja perinnesidonnaisuudesta. ITE-taide korvaa ne yksilöllisellä taiteilijuudella ja omaperäisellä luovuudella. Perinteisen kansantaiteen edustaessa esteettisesti korkeatasoista käsityötä ITE-taide on kätevyyteen ja kekseliäisyyteen perustuvaa kansanomaista kuvataidetta.^[7]

Nimitys ITE tulee Veli Granön suomalaisen outsider-taiteen kartoitushankkeelleen vuonna 1999 antamasta nimestä itse tehty elämä. Lyhennelmän ITE keksi MSL:n kulttuurituottaja Raija Kallionen.^[8]

1. ↑ Lyhenneluettelo: I Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 24.7.2022.
2. ↑ ITE-taiteen verkkoportaali Maaseudun Sivistysliitto ry.
3. ↑ Rhodes, Colin: Toinen taide - Luovat erot. Maahenki, 2004. ISBN 952-5328-42-2
4. ↑ Raisa Jäntti: Rahasta, Stendhalin syndroomasta ja kokoomuspolitiikasta Taide. 2/2009. Kustannus Oy Taide. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 15.7.2015.
5. ↑ Minna Haveri / MSL: ITE-taiteen verkkoportaali: Etusivu 2012. Maaseudun Sivistysliitto. Viitattu 16.10.2024.
6. ↑ Ite-taide. Helsingin Sanomat. 24.12.2013. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 18.8.2015.
7. ↑ Haveri, Minna 2010. Nykykansantaide (väitöskirja). Helsinki: Maahenki. ISBN 978-952-5870-14-5
8. ↑ Satu Itkonen: ITE-taide - Arjen luovuutta. Maahenki 2005