Illegaali on vakoilija, joka elää ja toimii valehenkilöllisyyden turvin kohdemaassaan toimeksiantajansa lähettämänä.[huomautukset 1] Termi illegaali (engl. illegal, ’laiton’) viittaa laittomaan toimintaan ilman kansainvälisoikeudellista turvaa.[1][2]
Illegaalit suorittavat erityistehtäviä, kuten muiden agenttien valvontaa ja värväystä tai odottavat pitkänkin aikaa toimintakäskyä peiterooleissaan niin sanottuina ”nukkuvina” tai ”lepäävinä” agentteina.[1][3]
Kansainvälisesti tunnettu illegaali oli esimerkiksi neuvostoliittolainen Rudolf Abel, joka työskenteli 1940–1950-luvuilla valokuvaajana ja kuului Brooklynissa Yhdysvalloissa taiteilijayhteisöön Emil R. Goldfusin nimellä.[4] Hänet paljasti toinen illegaali, amerikansuomalaisena Eugen Makena (Suomessa Eugen Mäki) esiintynyt inkeriläinen Reino Häyhänen.[5][6] Eugen Mäen valeidentiteettiin tarvitut rekisteritiedot oli väärentänyt Kemijärven kirkonkirjoihin paikallinen kirkkoherra.[5]
Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB varusti illegaalit monissa tapauksissa Suomen passilla ja muilla asiakirjoilla useasta syystä:[7]
Eräitä suomalaisina esiintyneiden illegaalien henkilöllisyyksiä rakennettiin Neuvostoliiton tiedustelun toimeksiannosta manipuloimalla niiden seurakuntien väestörekistereitä, joiden aineistoa oli kadonnut talvi- ja jatkosodan aikana. Tällaisia illegaaleja olivat esimerkiksi ”Reino Gikman” ja ”Olavi Toivonen”, joiden todellista henkilöllisyyttä ei Suomessa tunneta.[8]
Illegaalit voivat toimia pariskuntana tai perheenä. ”Olavi Toivonen” meni Saksassa naimisiin ”Helga Conradin” kanssa, joka sai avioliiton kautta Suomen kansalaisuuden. Heidän poikansa ”Tarmo Harald Toivonen” on keksitty henkilö, jonka syntymä 5. lokakuuta 1964 dokumentoitiin väärillä asiakirjoilla.[8]
Illegaalien toiminta ei ole lakannut kylmän sodan päättyessä. Hessenissä pidätettiin lokakuussa 2011 FBI:n antaman vihjeen perusteella pariskunta, jota epäiltiin EU:n ja Naton strategisten asiakirjojen hankkimisesta Neuvostoliiton ja edelleen Venäjän lukuun Alankomaiden ulkoministeriössä toimineelta vakoojalta. Epäillyt saapuivat vuonna 1988 Länsi-Saksaan väärennetyillä Itävallan passeilla.[9]
Viittausvirhe: <ref>
-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”huomautukset”, mutta vastaavaa <references group="huomautukset"/>
-elementtiä ei löytynyt