Ilmeniitti | |
---|---|
![]() Ilmeniittikide Ilmenvuorilta Venäjältä. Kiteen koko 4,5 x 4,3 x 1,5 cm. |
|
Luokka | Oksidimineraalit |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | FeTiO3 |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | raudanmusta |
Asu | Kiteet paksuja levyjä, harvoin romboedreja. Myös massiivinen, lamellinen tai tiivis. |
Kidejärjestelmä | trigoninen |
Kaksostus | lamellikaksostus |
Murros | simpukkamainen tai rosoinen |
Taottavuus | hauras |
Kovuus Mohsin asteikolla | 5–6 |
Ominaispaino | 4.70–4.79 |
Optiset ominaisuudet | |
Optiset ominaisuudet | 1-akselinen (–) |
Kiilto | metallisesta himmeään |
Kahtaistaitto | voimakas |
Viiru | musta |
Läpinäkyvyys | opaakki |
Muut ominaisuudet | heikosti magneettinen |
Aiheesta muualla | |
Ilmeniitti eli rautatitaanioksidi (FeTiO3) on tärkein ja louhituin titaanimineraali, josta yli 90 prosenttia käytetään titaanidioksidipigmenttiteollisuudessa.[1] Se on väriltään tummaa. Sen tärkein käyttö on valkoisen, inertin titaanidioksidipigmentin valmistaminen sulfaattimenetelmällä.[2]
Ilmeniitti nimettiin vuonna 1827 Etelä-Uralilla Venäjällä sijaitsevien Ilmenvuorten mukaan. Se on yleinen aksessorinen mineraali monissa metamorfisissa kivissä ja magmakivissä.[3]
Ilmeniittiesiintymiä on gabrojen ja anortosiittien yhteydessä niin kutsuttujen vanadiini-titaani-rautamalmien muodossa. Lisäksi ilmeniittiä louhitaan upamalmien muodossa esimerkiksi merenrannoilta ja dyyneiltä. Tärkeimmät ilmeniittiesiintymät ovat Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa ja Norjassa.[4] Suomessa ilmeniittiä on louhittu Otanmäeltä Vuolijoelta, mutta kaivos suljettiin 1980-luvulla.[5] Ilmeniittiä esiintyy myös Kuussa, ja onkin esitetty, että mahdollisten kuusiirtokuntien hapen tarve voitaisiin tyydyttää esimerkiksi ilmeniittiä pelkistämällä.
Maankuoresta noin prosentti on titaania, joten se ei ole erityisen harvinainen metalli, mutta vain titaanioksidimineraaleilla on kaupallista arvoa. Rikkaiden ja titaanipitoisuudeltaan korkeiden esiintymien harvinaistuessa on siirrytty yhä enemmän kemiallisiin ja metallurgisiin rikastustapoihin, joilla ilmeniitin titaanidioksidipitoisuutta voidaan nostaa. Titaanidioksidipitoisuudeltaan korkeat jalosteet muodostavat nykyisin suuren osan titaaniraaka-aineiden markkinoista.[2]