Ilmeniitti

Ilmeniitti
Ilmeniittikide Ilmenvuorilta Venäjältä. Kiteen koko 4,5 x 4,3 x 1,5 cm.
Ilmeniittikide Ilmenvuorilta Venäjältä. Kiteen koko 4,5 x 4,3 x 1,5 cm.
Luokka Oksidimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava FeTiO3
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri raudanmusta
Asu Kiteet paksuja levyjä, harvoin romboedreja. Myös massiivinen, lamellinen tai tiivis.
Kidejärjestelmä trigoninen
Kaksostus lamellikaksostus
Murros simpukkamainen tai rosoinen
Taottavuus hauras
Kovuus Mohsin asteikolla 5–6
Ominaispaino 4.70–4.79
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet 1-akselinen (–)
Kiilto metallisesta himmeään
Kahtaistaitto voimakas
Viiru musta
Läpinäkyvyys opaakki
Muut ominaisuudet heikosti magneettinen
Aiheesta muualla

Ilmeniitti Commonsissa

Ilmeniitti eli rautatitaanioksidi (FeTiO3) on tärkein ja louhituin titaanimineraali, josta yli 90 prosenttia käytetään titaanidioksidipigmenttiteollisuudessa.[1] Se on väriltään tummaa. Sen tärkein käyttö on valkoisen, inertin titaanidioksidipigmentin valmistaminen sulfaattimenetelmällä.[2]

Ilmeniitti nimettiin vuonna 1827 Etelä-Uralilla Venäjällä sijaitsevien Ilmenvuorten mukaan. Se on yleinen aksessorinen mineraali monissa metamorfisissa kivissä ja magmakivissä.[3]

Ilmeniittiesiintymiä on gabrojen ja anortosiittien yhteydessä niin kutsuttujen vanadiini-titaani-rautamalmien muodossa. Lisäksi ilmeniittiä louhitaan upamalmien muodossa esimerkiksi merenrannoilta ja dyyneiltä. Tärkeimmät ilmeniittiesiintymät ovat Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa ja Norjassa.[4] Suomessa ilmeniittiä on louhittu Otanmäeltä Vuolijoelta, mutta kaivos suljettiin 1980-luvulla.[5] Ilmeniittiä esiintyy myös Kuussa, ja onkin esitetty, että mahdollisten kuusiirtokuntien hapen tarve voitaisiin tyydyttää esimerkiksi ilmeniittiä pelkistämällä.

Maankuoresta noin prosentti on titaania, joten se ei ole erityisen harvinainen metalli, mutta vain titaanioksidimineraaleilla on kaupallista arvoa. Rikkaiden ja titaanipitoisuudeltaan korkeiden esiintymien harvinaistuessa on siirrytty yhä enemmän kemiallisiin ja metallurgisiin rikastustapoihin, joilla ilmeniitin titaanidioksidipitoisuutta voidaan nostaa. Titaanidioksidipitoisuudeltaan korkeat jalosteet muodostavat nykyisin suuren osan titaaniraaka-aineiden markkinoista.[2]

  1. Güther et al. 2005
  2. a b Murphy & Frick 2006
  3. Murphy & Frick 2006, s. 987
  4. David C. Cook & Wendy L. Kirk: ”Ilmeniitti”, Mineraalit ja jalokivet, s. 98. Suomentanut Kalle Taipale. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0
  5. Papunen, ym. 1986

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne