Imatra

Imatra
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°11′35″N, 028°46′35″E
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta	Imatran seutukunta
Kuntanumero	153
Hallinnollinen keskus	Mansikkala
Perustettu	1948
– kaupungiksi	1971
Kokonaispinta-ala	191,28 km² 285:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	154,99 km²
– sisävesi	36,29 km²
Väkiluku	24 729 42:nneksi suurin 31.12.2024 [2]
– väestötiheys	159,6 as./km² (31.12.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	12,1 %
– 15–64-v.	56,8 %
– yli 64-v.	31,2 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	91,3 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	8,6 %
Kunnallisvero	8,6 % 195:nneksi suurin 2025 [5]
Kaupunginjohtaja	Matias Hilden
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025[6]  • SDP  • Kok.  • PS  • Vihr.  • Kesk.  • KD  • Vas.	16 12 7 4 2 1 1
www.imatra.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Imatra on kaupunki Kaakkois-Suomessa ja se kuuluu Etelä-Karjalan maakuntaan. Imatran kaupungissa asuu noin 25 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 37 000 henkilöä. Asukasluvultaan Imatra on Suomen 42:nneksi suurin kaupunki. Imatran naapurikuntia ovat Lappeenranta ja Ruokolahti.

Imatra tunnetaan parhaiten Imatrankoskesta ja kaupungin läpi virtaavasta Vuoksesta. Imatran Valtionhotelli, sekä Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko ovat myös tunnettuja nähtävyyksiä. Suurimpia työnantajia ovat Stora Enson Imatran tehtaat, Imatran kaupunki ja Ovakon terästehtaat. Myös VR sekä Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu ja Kaakkois-Suomen rajavartiosto ovat merkittäviä työllistäjiä. Imatran väestönkasvu on negatiivista.

Vuoksen lisäksi Imatran kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Imatralla ei ole yhtä selkeää keskustaa, mutta virallisesti se on Mansikkala. Imatralla on kolme pienempää keskustaa, jotka ovat Imatrankoski, Mansikkala ja Vuoksenniska. Mansikkalan kaupunginosa suunniteltiin aikoinaan Imatran hallinnolliseksi keskukseksi^[7], mutta nykyisin kuitenkin Imatrankoskesta on muodostunut kaupungin keskusta^[8]. Suurin osa erikoisliikkeistä, ravintolat ja baarit sekä Koskenpartaan kävelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, urheilukeskus, Matkakeskus ja suuret marketit puolestaan sijaitsevat Mansikkalassa. Viime aikoina^milloin? on alettu rakentaa Imatrankosken ja Mansikkalan välistä Pässiniemen aluetta. Kaupungin koillisosassa sijaitsevalla Vuoksenniskalla on myös palvelukeskittymä. Näiden lisäksi myös muilla tärkeimmillä asuinalueilla on tarjolla peruspalveluja, kuten kouluja, päivittäistavarakauppoja ja päiväkoteja. Väestötiheydeltään Imatra on Etelä-Karjalan tiheimmin asuttu kunta. 97 prosenttia väestöstä asuu Imatran keskustaajamassa, joka on kaupungin ainoa taajama ja ulottuu myös naapurikuntien puolelle^[9]

Suomen suurimmalle järvelle Saimaalle on kaupungin keskustasta muutaman kilometrin matka. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja Imatran Kylpylä.

Imatran sijainti aivan Venäjän rajalla antaa kaupungille kansainvälistä leimaa^lähde?. Venäjän puolella rajaa sijaitsevaan Svetogorskin kaupunkiin (entiseen Suomen Ensoon) on matkaa Imatran keskustasta noin seitsemän kilometriä. Venäläiset matkailijat ovat kaupungilla tavallinen näky ja venäläismatkailu hyödyttää suuresti paikallista elinkeinoelämää. Suurin osa käy Imatralla ostoksilla, ja Imatran tax-free-myynti onkin kolmanneksi suurin Suomen kaupungeista (vain Helsinki ja Lappeenranta ovat edellä).^[10] Monet turistit jäävät myös kaupunkiin yöksi, mikä näkyy maan keskiarvoa suurempana hotellien käyttöasteena. Lisäksi viime vuosina yhä useammat venäläiset ovat ostaneet Imatralta ja lähiseudulta asunnon itselleen.

1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. ↑ Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2024 23.1.2025. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2025.
3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
6. ↑ Kuntavaalit 2021 – Imatra Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 22.8.2021.
7. ↑ Mansikkala
8. ↑ Imatrankoski (Arkistoitu – Internet Archive)
9. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 9.1.2018.
10. ↑ Tiilikainen, Tenho: Tax free -kauppa käy kiivaana (Arkistoitu – Internet Archive) Etelä-Saimaa. 9.12.2006. Viitattu 26.11.2007.