| Ingalill | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | – |
| – ruotsinkielinen | 20. kesäkuuta |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | Inga-Lill |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | ruotsalainen nimi |
Ingalill on ruotsalainen naisen etunimi. Se voidaan tulkita Inga-nimen deminutiivimuodoksi (’Inga pieni’) tai nimien Inga ja Lill yhdistelmäksi.[1][2][3] Nimestä on käytetty myös kirjoitusasua Inga-Lill.[4]
Ruotsissa nimen teki tunnetuksi Gustaf Fröding runoelmallaan ”Ingalill” (1891). Ristimänimenä Ingalill esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1896.[4][5]
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on toukokuuhun 2024 mennessä tilastoitu noin 450–460 Ingalill-nimistä naista. Nimeä on annettu varsinkin 1920–1940-luvuilla syntyneille suomenruotsalaisille.[5][6]
- ↑ Ingalill isof.se. 9.11.2020, päivitetty 9.10.2023. Institutet för språk och folkminnen. Viitattu 21.5.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Alhaug, Gulbrand: Ingalill Store norske leksikon. Päivitetty 29.12.2023. Viitattu 21.5.2024. (norjaksi)
- ↑ Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 113. (Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4
- ↑ a b Otterbjörk, Roland: Svenska förnamn. Kortfattat namnlexikon, s. 166. (Tredje upplagan) Solna: Esselte studium, 1985. ISBN 91-24-29961-8 (ruotsiksi)
- ↑ a b Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 106. (Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6
- ↑ Nimipalvelu: Etunimihaku (hakusana ”Ingalill”) 20.5.2024. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 21.5.2024.