Back Ingmar Bergman Afrikaans Ingmar Bergman ALS ኢንግማር በርግማን Amharic Ingmar Bergman AN إنغمار برغمان Arabic انجمار بيرجمان ARZ ইংমাৰ বাৰ্গমেন Assamese Ingmar Bergman AST Ingmar Bergman Aymara İnqmar Berqman Azerbaijani
| Ingmar Bergman | |
|---|---|
 Ingmar Bergman vuonna 1957 Mansikkapaikan kuvauksissa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. heinäkuuta 1918 Uppsala, Ruotsi |
| Kuollut | 30. heinäkuuta 2007 (89 vuotta) Fårö, Ruotsi |
| Ammatti | elokuvaohjaaja |
| Puoliso |
Else Fisher Bergman (1943–1946) Ellen Hollender Bergman (1947–1952) Gun Grut Bergman (1952–1959) Käbi Laretei (1959–1969) Ingrid von Rosen (1971–1995) |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1945–2003 |
| Tunnetuimmat ohjaukset |
Seitsemäs sinetti Mansikkapaikka Fanny ja Alexander |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| Viralliset kotisivut | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| SvDb | |
Ernst Ingmar Bergman (14. heinäkuuta 1918 Uppsala, Ruotsi – 30. heinäkuuta 2007 Fårö)[1] oli ruotsalainen elokuvaohjaaja ja yksi 1900-luvun keskeisimmistä elokuvantekijöistä. Lisäksi hän oli teatteriohjaaja ja kirjailija sekä elokuviensa käsikirjoittaja. Muutamia käsikirjoituksia hän teki muillekin elokuvaohjaajille. Hän on tunnetuimpia ruotsalaisia taiteilijoita.[2]
Bergman ohjasi yli 40 pitkää elokuvaa, muutamia televisionäytelmiä ja -elokuvia, yli sata teatterinäytelmää ja kolme oopperaa.[3] Lisäksi hän kirjoitti myös kolme omaelämäkerrallista teosta sekä muutamia kaunokirjallisia julkaisuja.[2] Teoksissaan Bergman käsittelee muun muassa avioliittoa ja perheyhteyttä sekä pohtii vastuuta, uskontoa ja kuolemaa.[4][5]
Bergman oli yhdeksän kertaa Oscar-ehdokkaana ohjaajana tai käsikirjoittajana elokuvista Mansikkapaikka, Kuin kuvastimessa, Kuiskauksia ja huutoja, Kasvotusten, Syyssonaatti sekä Fanny ja Alexander.[6] Kolme hänen elokuvaansa (Kuin kuvastimessa, Kuiskauksia ja huutoja, Fanny ja Alexander) on palkittu parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarilla. Lisäksi Fanny ja Alexander sai kolme Oscaria kuvauksesta, puvustuksesta ja lavastuksesta.[7]
Tukholman yliopistoon perustettiin 2005 ohjaajaan erikoistunut professuuri. Ensimmäinen Ingmar Bergman -professori on elokuvatutkija Thomas Elsaesser. Kaudelle 2009–2010 tehtävään valittiin Tukholman yliopiston suomalaissyntyinen elokuvatieteen professori ja Bergman-tutkija Maaret Koskinen.[2]
Suomessa Bergman sai vuonna 1975 elokuvasta Kuiskauksia ja huutoja parhaan ulkomaisen ohjaajan Jussi-palkinnon.[8] Tukhomassa järjestettiin toukokuussa 2009 ensimmäinen Ingmar Bergman -juhla.[2][9]
- ↑ Ingmar Bergman Britannica.com. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Valtonen, Marja: Tukholmassa juhlitaan ensimmäistä Bergman-festivaalia 29.5.2009 (päivitetty 25.4.2012). Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2022.
- ↑ Ohjaajalegenda Ingmar Bergman kuoli 89-vuotiaana. Metro, 2007, nro 31.7.2007, s. 13.
- ↑ Ingmar Bergman 1918 - 2007 31.7.2007. Yle.
- ↑ In memoriam Ingmar Bergman 1918-2007. (MitäMissäMilloin 2008) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21207-2
- ↑ Ingmar Bergman IMDb. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Elokuvaohjaaja Ingmar Bergman on kuollut Yle Uutiset. 30.7.2007. Viitattu 6.1.2022.
- ↑ Filmiaura Jussit.fi: Jussi-voittajat kautta aikojen
- ↑ Ingmar Bergman International Theatre Festival bergmanfestival.com. Arkistoitu 30.5.2009. Viitattu 30.5.2009. (englanniksi)