Inkeri, Inkerinmaa ven. Ижорская земля, Ižorskaja zemlja, ven. Ингрия, Ingrija tai Ингерманландия, Ingermanlandija, vir. Ingeri tai Ingerimaa, ruots. Ingermanland |
|
---|---|
![]() |
|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
![]() Inkerin luterilaiset seurakunnat noin vuonna 1925. |
|
Valtio |
Novgorodin tasavalta Ruotsi Venäjän keisarikunta Neuvostoliitto Viro (pieniltä osin) Venäjä |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | maantieteellinen alue |
– suurin kaupunki | Pietari |
Pinta-ala | 15 000 km² |
Inkeri eli Inkerinmaa (ven. Ижорская земля, Ižorskaja zemlja, ven. Ингрия, Ingrija tai Ингерманландия, Ingermanlandija, vir. Ingeri tai Ingerimaa, ruots. Ingermanland) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen. Noin 15 000 neliökilometrin laajuinen alue ulottuu pohjoisessa Rajajokeen, lännessä Narvanjokeen ja Laukaanjokeen sekä idässä Laatokkaan ja Lavajokeen.
Inkerin nimi todennäköisesti juontuu Inkereenjoen nimestä.[1] Kansanetymologian mukaan Inkerin on sanottu saaneen nimensä ruotsalaiselta prinsessa Ingegerdiltä, joka meni vuonna 1019 naimisiin Novgorodin ruhtinaan Jaroslav I Viisaan kanssa. Eymundin saagassa kerrotaan, että Ingegerd sai Jaroslavilta myötäjäislahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat[2], jonka perusteella aluetta olisi kutsuttu Inkerinmaaksi eli Ingegerdin maiksi.
Inkeri oli itämerensuomalaisiin kansoihin kuuluvien vatjalaisten ja inkerikkojen kotimaa. Myös itäslaavilaista väestöä levittäytyi alueelle jo ensimmäisen vuosituhannen lopulla. Inkeri kuului Ruotsille vuonna 1617 solmitusta Stolbovan rauhasta aina suureen Pohjan sotaan, jolloin voidaan puhua Ruotsin Inkeristä. Tuolloin alueelle muutti paljon suomalaisia, joiden jälkeläiset tunnetaan inkerinsuomalaisina eli inkeriläisinä. Vastaavasti Tarton rauhan solmimisen jälkeen osa Länsi-Inkeriä liitettiin Viroon. Tämä alue tunnetaan nimellä Viron Inkeri. Nykyään sekin kuuluu Venäjään.