Irving Berlin | |
---|---|
![]() Irving Berlin vuonna 1948 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Izrail Moisejevitš Beilin |
Syntynyt | 11. toukokuuta 1888 Mogiljov, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 22. syyskuuta 1989 (101 vuotta) New York, Yhdysvallat |
Ammatti | säveltäjä, sanoittaja |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Irving Berlin |
Tyylilajit | Broadway-musikaali, populaarimusiikki, ragtime |
Soittimet | piano |
Levy-yhtiöt | Columbia Records |
Palkinnot | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Irving Berlin (alk. Izrail Moisejevitš Beilin; 11. toukokuuta (J: 29. huhtikuuta) 1888 Mogiljov, Venäjä – 22. syyskuuta 1989 New York, Yhdysvallat), oli yhdysvaltalainen säveltäjä, lauluntekijä ja sanoittaja. Hän kirjoitti yli 900 kappaletta, 19 musikaalinäytelmää ja musiikin 18 elokuvaan. Irving Berlinin lauluista 25 nousi Yhdysvaltojen listaykköseksi[1].
Berlin syntyi venäjänjuutalaiseen perheeseen. Hän muutti viisivuotiaana perheensä kanssa Yhdysvaltoihin ja työskenteli aluksi katulaulajana ja vaudeville-esiintyjänä. Berlin ei pitänyt koulunkäynnistä, ja rupesi jo varhain tavoittelemaan laulunikkarin uraa. Hän pääsi 1910-luvulla maailman tietoisuuteen kansainvälisellä hitillä ”Alexander’s Ragtime Band” ja nousi seuraavina vuosikymmeninä yhdeksi populaarimusiikin menestyneimmistä laulusäveltäjistä, ellei menestyneimmäksi. Hän oli yksi harvoista ammattimiehistä, joka kirjoitti sekä sävellyksen että tekstin itse, siinä missä esimerkiksi Richard Rodgers työskenteli aina sanoittajan kanssa. Berlinin tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Amerikan epävirallinen kansallislaulu ”God Bless America”, maailmanhistorian myydyin single ”White Christmas” ja Broadway-musiikin tunnuskappaleena pidetty "There's No Business Like Show Business". Muita suosituimpia lauluja ovat esimerkiksi " ”How Deep Is the Ocean?”, "Cheek to Cheek", "Always", "Blue Skies", "A Pretty Girl Is Like a Melody", " ja ”Easter Parade”.
Berlin ei osannut lukea eikä kirjoittaa nuottikirjoitusta ja työskenteli aina erillisen sovittajan kanssa. Hän oli itseoppinut ja käytti sävellyksissään huomattavasti vähemmän eurooppalaisia vaikutteita kuin muut Tin Pan Alleyn säveltäjistä, minkä takia hänen tuotantoaan pidetään tyypillisen amerikkalaisena.