Islam on suuri maailmanuskonto, jota vuonna 2021 tunnusti 1,9 miljardia muslimia eri puolilla maailmaa.[1] Laajuudestaan huolimatta islam on hyvin yhtenäinen kultti. Tärkein jakolinja on islamin jakautuminen sunnalaisuuteen ja šiialaisuuteen. Sunnalaisuus kattaa kuitenkin yksinään noin 87–90 % kaikista muslimeista ja šiialaisuus vain 10–13 %.[2] Näiden suuntausten yhtäläisyydet ovat eroja suuremmat,[3] mutta ne eivät silti osallistu esimerkiksi päivittäisiin rukouksiin yhdessä. Muille suuntauksille jää vain murusia muslimien kokonaismäärästä.
Suuria eroja ei ole sunnalaisuuden sisälläkään. Sunnalaisuus jakautuu šarian tulkinnassa neljään suureen lakikoulukuntaan. Niillä on omat maantieteelliset alueensa, mutta koulukunnat ovat opillisesti lähellä toisiaan. Sunnalaisessa teologiassa on vain yksi hallitseva koulukunta, aš'ariitit.
Islamin yhtenäisyys ilmenee myös kansanuskon tasolla, missä islamin perusopinkappaleet ja šarian tärkeimmät velvoitteet saavat laajan kannatuksen kaikkialla muslimimaailmassa. Islamiin sisältyy voimakas ihanne yhteisen uskon jakavasta muslimien yhteisöstä (umma). Vaikka länsimaissa usein korostetaan islamin monimuotoisuutta,[4] melkein kaikissa muslimimaissa yli puolet katsoo, että on vain yksi oikea tapa tulkita islamia.[5]
Suurena ja laajalle levinneenä maailmanuskontona islamissa on silti muitakin eroja uskonnonharjoituksessa kuin sunnien ja šiiojen vastakkaisuus. Esimerkiksi afrikkalaisesta islamista löytyy Afrikan perinneuskontojen aineksia ja suufilaisuudesta pyhimysten kunnioitusta.[6] On myös pieniä suuntauksia, kuten ahmadiyya Intiassa, joita kaikki muslimit eivät enää pidä islamilaisina.