Istituto Nazionale di Fisica Nucleare | |
---|---|
Perustettu | 1951 |
Tyyppi | Tutkimuslaitos |
Rahoitus | Italian valtio |
Henkilökunta | 2 000[1] |
Sijainti | Rooma, Italia |
Osoite | Palazzo Lante, Piazza dei Caprettari 70, Rooma |
Sivusto | infn.it |
Istituto Nazionale di Fisica Nucleare (INFN) (engl. the National Institute of Nuclear Physics) on Italian ydin-, hiukkas- ja astrofysiikan tutkimusta koordinoiva tutkimuslaitos. Sen perustivat 8. elokuuta 1951 Milanon, Torinon, Padovan ja Rooman Sapienza-yliopisto edistämään Enrico Fermin 1930-luvulla Roomassa aloittamaa ydinfysiikan tutkimusta. INFN tekee läheistä yhteistyötä CERNin, Fermilabin, Max Planck -instituutin ja muiden kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa.
1950-luvun jälkipuoliskolla Istituto Nazionale di Fisica Nucleare suunnitteli ja rakennutti ensimmäisen italialaisen hiukkaskiihdyttimen - Frascatin elektronisynkrotronin. 1960-luvun alkupuoliskolla Frascatissa rakennettiin Bruno Touschekin johdolla lisäksi maailman ensimmäinen elektroni-positronitörmäytin (ADA - Anello Di Accumulazione). Vuonna 1968 Frascatin kansallinen laboratorio otti käyttöön ADONE:n (suurempi ADA), joka oli ensimmäinen korkeaenergiahiukkastörmäytin. Sen säteen energia oli 1,5 GeV. Samoihin aikoihin INFN liittyi mukaan tutkimuksiin CERN:iin sijoitettavien, entistä tehokkaampien hiukkaskiihdyttimien rakentamiseksi. Viime vuosina INFN:llä on ollut merkittävä osa grid-laskennan kehityksessä.
INFN:llä on yhteensä 19 osastoa (ital. sezioni) useimmissa suurissa italialaisyliopistoissa (esim. The Galileo Galilei Institute for Theoretical Physics (GGI), jota rahoittavat INFN ja Firenzen yliopisto[2]), sekä neljä kansallislaboratoriota. INFN:llä on omaa henkilöstöä noin 2 000[1], mutta se on ensisijaisesti korkeaenergiafysiikan päärahoittajataho Italiassa. Tutkijat ovat usein samanaikaisesti yliopiston sekä INFN:n kirjoilla, ja saavat jälkimmäisestä kohdennettua tutkimusrahoitusta. INFN toimii ulkopuolisena rahoittajana noin 2 000 vanhemmalle ja 1 300 nuoremmalle tutkijalle.[1]