J. W. Keto | |
---|---|
![]() |
|
Sosiaaliministeri | |
Cajanderin III hallitus
12.3.1937–9.11.1937 |
|
Edeltäjä | Toivo Janhonen |
Seuraaja | K.-A. Fagerholm |
Kansanedustaja | |
1.4.1919–15.10.1931
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Uusimaa |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. joulukuuta 1884 Laihia |
Kuollut | 21. lokakuuta 1947 (62 vuotta) Kööpenhamina |
Ammatti | toimittaja, johtaja |
Jaakko William Keto (19. joulukuuta 1884 Laihia – 21. lokakuuta 1947 Kööpenhamina) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1931. Hän toimi myös sosiaaliministerinä 1937 sekä Helsingin apulaiskaupunginjohtajana 1931–1947.[1][2]
Keto oli SDP:n sisällissodan jälkeisen ajan merkittävimpiä teoreetikkoja, joka tulkitsi marxilaisuutta Karl Kautskyn oppien mukaisesti korostaen sosialidemokratian ja bolshevismin aatteellisia eroja. Hän oli puolueensa johtavia hahmoja myös kansainvälisissä asioissa.[3] SDP:n tannerilaista oikeistosiipeä edustanut Keto siirtyi jatkosodan aikana vasemmalle ja hänestä tuli sotaa vastustaneen SDP:n rauhanopposition johtohahmoja. Keto loikkasi monien muiden SDP:n opposition jäsenten tavoin SKDL:n riveihin ja hän toimi myös puolueen puheenjohtajana vuodesta 1946 äkilliseen kuolemaansa saakka.[4] Politiikan ohella Keto teki merkittävän päivätyön edistysmielisen osuustoimintaliikkeen vaikuttajana Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) palveluksessa.[3]