Back FIFA Sokker-Wêreldbekertoernooi in 1990 Afrikaans Fußball-Weltmeisterschaft 1990 ALS የ1990 እ.ኤ.አ. ፊፋ የዓለም ዋንጫ Amharic كأس العالم 1990 Arabic كاس العالم 1990 ARZ Copa Mundial de Fútbol de 1990 AST 1990 FİFA Dünya Kuboku Azerbaijani Piala Jagat FIFA 1990 BAN Чэмпіянат свету па футболе 1990 Byelorussian Чэмпіянат сьвету па футболе 1990 году BE-X-OLD
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: vain kaksi lähdettä näinkin pitkässä artikkelissa |
| 1990 FIFA World Cup | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Italia '90 | |||||||
 |
|||||||
| Joukkueet | 24 | ||||||
| 106 karsijasta | |||||||
| Isäntämaa |
 Italia |
||||||
| Ajankohta |
8. kesäkuuta – 8. heinäkuuta 1990 |
||||||
| Mitalistit | |||||||
–  Kultaa |
 Saksan liittotasavalta |
||||||
–  Hopeaa |
 Argentiina |
||||||
–  Pronssia |
 Italia |
||||||
| Ottelut | 52 | ||||||
| Maalit | 115 (2,21 ottelua kohti) | ||||||
| Yleisö | 2 516 348 (48 391 ottelua kohti) | ||||||
| Maalintekijä |
Salvatore Schillaci (6 maalia) |
||||||
| Paras pelaaja |
Salvatore Schillaci |
||||||
|
|||||||
Vuoden 1990 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Italiassa. Turnauksen voitti Saksan liittotasavalta, joka kukisti loppuottelussa Argentiinan maalein 1–0.
Finaalin moni katsoi kuvastaneen kisoja kokonaisuudessaan: turnauksessa tehtiin vain 115 maalia 52 ottelussa (keskimäärin 2,21 per ottelu), mikä oli kaikkien aikojen alhaisin lukema. Punaisia kortteja jaettiin peräti 16 kappaletta ja varoituksia 164 kappaletta, mitkä olivat ennätysmääriä. Kisojen pelillinen anti jäi kokonaisuutena odotettua heikommaksi. Esimerkiksi Argentiina oli sinnitellyt loppuotteluun asti heikohkoksi arvioidulla pelillä muun muassa kahden rangaistuspotkukilpailun kautta, ja loppuottelussakin Saksan tekemä ainoa maali syntyi rangaistuspotkusta.Puolustusvoittoisuuden ja vähämaalisuuden katsottiin näivettävän jopa koko lajia, mikä ajoi Kansainvälisen jalkapalloliiton sääntötarkistuksiin. Muun muassa hyökkäävän joukkueen pelaajien koskemattomuuteen tultaisiin kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota.
Italia oli eräs turnauksen suosikeista. Välierissä Italia kuitenkin putosi finaalista juuri Argentiinalle rangaistuspotkukilpailussa. Azeglio Vicinin valmentama isäntäjoukkue otti lopulta pronssiset mitalit voittamalla Englannin.
Turnauksen ilopilleri oli Kamerunin joukkue, joka kokeneen kapteeninsa Roger Millan johdolla eteni puolivälieriin, joissa kuitenkin hävisi Englannille jatkoajalla. Turnauksen yllättäjäjoukkeisiin kuului myös MM-debytantti Costa Rica, joka selvisi alkulohkovaiheesta jatkoon. Ensimmäisissä MM-kisoissaan pelasivat myös Irlanti sekä Yhdistyneet arabiemiirikunnat.
Ennakko-odotuksiin nähden pettymyksiin lukeutuivat Skotlanti, Neuvostoliitto sekä Ruotsi, jotka jäivät alkulohkoihinsa. Myös vuoden 1988 Euroopan mestari Alankomaat pelasi heikosti eikä menestynyt odotusten mukaisesti.
Turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittiin Italian hyökkääjä Salvatore Schillaci. Muita näkyviä pelaajia olivat muun muassa maailman vuoden 1990 pelaajaksi valittu Saksan Lothar Matthäus, Andreas Brehme ja Jürgen Klinsmann, Kamerunin Roger Milla, Englannin Paul Gascoigne ja Gary Lineker, Jugoslavian Drajan Stojkovic sekä Tšekkoslovakian Tomas Skuhravy.[1] Edellisten kisojen paras pelaaja, Argentiinan Diego Maradona ei Italiassa tehnyt yhtään maalia, mutta kunnostautui joukkueensa johtohahmona ja pelintekijänä.
- ↑ Tiitta et. al. (toim.): Mitä Missä Milloin 1991. Kansalaisen vuosikirja, s. 445–447. Otava, 1991.