James Bradley

James Bradley
Henkilötiedot
Syntynyt	Maaliskuu 1693 Sherborne, Gloucestershire, Englanti
Kuollut	13. heinäkuuta 1762 Chalford, Gloucestershire, Yhdistynyt kuningaskunta
Kansalaisuus	Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Oxfordin yliopisto, Balliol College
Väitöstyön ohjaaja	James Pound
Oppilaat	Nevil Maskelyne
Tutkimusalue	tähtitiede
Tunnetut työt	valon aberraatio, maan akselin nutaatio
Palkinnot	Copley-mitali 1748
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

James Bradley (maaliskuu 1693 – 13. heinäkuuta 1762) oli englantilainen tähtitieteilijä ja vuodesta 1742 lähtien Edmund Halleyn seuraajana Astronomer Royal.^[1] Hänet tunnetaan parhaiten kahdesta perustavan tärkeästä havainnosta, valon aberraatiosta (1725–1728) ja Maan akselin nutaatiosta (1728–1748). Näitä havaintoja tähti­tieteen histori­oitsija, matemaattinen tähti­tieteilijä ja Pariisin observa­torion johtaja Jean Baptiste Joseph Delambre sanoi vuonna 1821 ilmestyneessä teoksessaan ”vuosi­sadan loista­vim­miksi ja hyödylli­simmiksi”, koska ”näistä kahdesta Bradleyn havainnosta saamme kiittää nykyisen tähtitieteen eksaktisuudesta. ... Tämä kaksinkertainen palvelus varmistaa niiden havaitsi­jalle aivan erityisen aseman, Hippar­khoksen ja Keplerin jälkeen, kaikkien aikojen ja kaikkien maiden suurimpien tähti­tieteili­jöiden yläpuolella.”^[2]

1. ↑ Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 230. ("Bradleyn menetelmä") Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0
2. ↑ Jean Baptiste Joseph Delambre: Histoire de l'astronomie au diz-huitième siècle, s. 413 (sekä xvii, 420). Pariisi: Bachelier, 1827. Teoksen verkkoversio.