Jamssit | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Dioscoreales |
Heimo: | Jamssikasvit Dioscoreaceae |
Suku: |
Jamssit Dioscorea L. |
Katso myös | |
Jamssit (Dioscorea) on jamssikasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Lämpimissä oloissa kasvava jamssi on yleinen viljelykasvi Afrikassa, Karibialla ja osissa Aasiaa sekä Keski- ja Etelä-Amerikkaa. Länsi-Afrikassa ja Uudessa-Guineassa jamssi on tärkein viljelykasvi.[1]
Jamssien mukula muistuttaa ulkonäöltään suuresti punaista bataattia (Ipomoea batatas), jopa niin paljon, että asiaan perehtymättömän on vaikea erottaa niitä valokuvasta. Ainakin Yhdysvalloissa jamssi-nimitystä käytetään virheellisesti myös bataatista.
Jamssit ovat trooppisen vyöhykkeen kasveja, ja niitä tunnetaan ainakin 12 lajia, joista vain yksi on peräisin uudelta mantereelta. Jamssit ovat ikivanhoja kasveja, joita on arveltu olleen jo jurakaudella. Jamssien koko vaihtelee suuresti: ne saattavat pienimmillään olla hieman perunaa suurempia juurimukuloita, mutta jotkin lajit tekevät jopa 20 kilon mukuloita. Suurin tunnettu juurimukula on löydetty isojamssilta (Dioscorea alata) Malesiasta, ja se painoi 60 kiloa. Jamssit tekevät mukulat noin kahden metrin syvyyteen. Jamssien viljely onkin melko monimutkaista; köynnöksiä pitää tukea vahvoin tukirakentein, kun mukuloita kaivetaan maasta.