Jan-Erik Enestam | |
---|---|
Jan-Erik Enestam vuonna 2012. |
|
Suomen puolustusministeri | |
Edeltäjä |
Elisabeth Rehn[3] Anneli Taina[4] |
Seuraaja |
Anneli Taina[4] Matti Vanhanen[5] |
Suomen sisäasiainministeri | |
Edeltäjä | Mauri Pekkarinen[1] |
Seuraaja | Kari Häkämies[2] |
Suomen ympäristöministeri | |
Edeltäjä | Jouni Backman[2] |
Seuraaja | Stefan Wallin[6] |
Kansanedustaja[7] | |
22.3.1991 – 20.3.2007[7]
|
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. maaliskuuta 1947[7] Västanfjärd[7] |
Puoliso | Solveig Viola Dahlqvist (1970–)[7] |
Tiedot | |
Puolue | RKP[7] |
Jan-Erik Enestam (s. 12. maaliskuuta 1947 Västanfjärd)[8] on Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajana (1998–2006) ja ministerinä (1995–2006) toiminut suomalainen poliitikko. Hän toimi Pohjoismaiden neuvoston pääsihteerinä vuosina 2007–2013.
Enestam toimi kansanedustajana vuosina 1991–2007 ja ministerinä useissa hallituksissa. Hän on toiminut puolustusministerinä Ahon hallituksessa (1995) vastaten lisäksi tasa-arvoasioista sosiaali- ja terveysministeriössä, sisäministerinä Lipposen I hallituksessa (1995–1999), puolustusministerinä Lipposen II hallituksessa (1999–2003) vastaten lisäksi pohjoismaisen yhteistyön ja lähialueyhteistyön asioista ulkoasiainministeriössä sekä ympäristöministerinä Jäätteenmäen ja Vanhasen I hallituksessa vastaten lisäksi pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle kuuluvista asioista ulkoasiainministeriössä. Ministeripäiviä Enestamille on kertynyt 4 382.[9][10]
Toukokuussa 2015 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Enestamille ministerin arvonimen.[11]
Vuonna 2017 Enestam pyrki Kemiönsaaren kunnanvaltuuston edustajaksi kaudelle 2017–2021 ja tuli valituksi,[12]
Vuonna 2002 Enestam antoi puolustusministerinä Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n kidutettavia ihmisiä sisältäville lentokoneille luvan laskeutua Suomeen.[13]
Enestam on esittänyt puoltavia kannanottoja Suomen liittymiseksi Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon.[14][15][16][17]