Jeremy Bentham | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. helmikuuta 1748 Spitalfields, Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta |
Kuollut | 6. kesäkuuta 1832 (84 vuotta) Spitalfields, Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta |
Koulutus ja ura | |
Koulukunta | klassinen liberalismi, utilitarismi, oikeuspositivismi |
Vaikutusalueet | poliittinen filosofia, oikeusfilosofia, etiikka, talousfilosofia |
Tunnetut työt | suurimman onnellisuuden periaate |
Nimikirjoitus |
|
Jeremy Bentham (IPA: ['benθəm]) (15. helmikuuta 1748 Spitalfields, Lontoo – 6. kesäkuuta 1832 Spitalfields, Lontoo) oli englantilainen valistusfilosofi, juristi ja uudistaja. Hänet tunnetaan parhaiten utilitarismin kiteyttäjänä, ensimmäisenä feministinä ja eläinten hyvinvoinnin varhaisena puolestapuhujana.
Bentham oli vaikutusvaltaisimpia (klassisia) liberaaleja. Hänellä oli oppilainaan John Stuart Millin lisäksi muun muassa johtavia poliitikkoja ympäri maailmaa, mutta hän jätti myös Britanniaan merkittävän filosofisten radikaalien koulukunnan, josta muun muassa manchesteriläiset ja chartistit osin periytyivät ja joka vaikutti myös whig-puolueeseen.
Bentham asetti utilitarismin äärimmilleen viedyn liberalismin edelle mutta kannatti silti – tai mielestään juuri utilitarismin vuoksi – pitkälle menevää yksilönvapautta kuten ilmaisunvapautta, kirkon ja valtion erottamista, täydellistä tasa-arvoa naisille, oikeutta avioeroon, orjuuden ja ruumiillisten rangaistusten kieltoa (myös lasten kurituksen), kansainvälistä tuomioistuinta, laajaa aseistariisuntaa, homoseksuaalisuuden sallimista, siirtomaiden vapauttamista, vapaakauppaa, hintasääntelyn lakkauttamista, vapaasti määräytyviä korkoja jne. Toisaalta hän kannatti perintöveroa, monopolivallan rajoituksia sekä sosiaaliturvaa, kunhan valtion puuttuminen kansalaisten toimintaan olisi aina erittäin harkittua, rajoitettua ja varovaista.