| Johan Fredrik Bergh | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. kesäkuuta 1795 Suonenjoki |
| Kuollut | 30. syyskuuta 1866 (71 vuotta) Rantasalmi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | pappi, kirkkoherra |
| Vanhemmat |
Isä: Karl Fredrik Bergh äiti: Kristina, o. s. Kjellman |
| Puoliso | Eva Fredrika Tandefelt |
| Osa artikkelisarjaa |
| Herännäisyys |
|---|
 |
Johan Fredrik Bergh (17. kesäkuuta 1795 Suonenjoki – 30. syyskuuta 1866 Rantasalmi) oli suomalainen herännäisyyteen liittynyt rovasti sekä jumaluusopin tohtori. J. F. Bergh toimi Nurmijärven kappalaisena sekä Jaakkiman ja Rantasalmen kirkkoherrana. Hän kehitti Nurmijärvellä lasten sunnuntaikouluista lasten hengelliseen kasvatukseen keskittyvän pyhäkoulun. Tästä syystä hänestä käytetään nimitystä "Suomen pyhäkoulun isä". Hän osallistui hengellisten lehtien toimittamiseen ja ajoi voimakkaasti raittiusasiaa. J. F. Berghin kuoleman jälkeen hänen vävynsä O. H. Cleve toimitti hänen jälkeenjääneistä saarna-aineistoistaan saarnakirjan. Tämä Berghin postilla on ollut suosittu etenkin herännäispiireissä ja siitä on otettu lukuisia painoksia. Useista muista herännäispapeista poiketen hän säilytti pitkään hyvät välit myös Karjalan rukoilevaisliikkeen keskeisen papin Henrik Renqvistin kanssa. Hän oli jäsenenä tammikuun valiokunnassa, kansakoulukomiteassa (1861), kirkkolakikomiteassa 1863 sekä pappissäädyn jäsenenä vuosien 1863–1864 valtiopäivillä.[1]
- ↑ Tiensuu 2003