Johanneksenkirkko Johanneskyrkan |
|
---|---|
![]() |
|
Sijainti | Korkeavuorenkatu 12, Ullanlinna, Helsinki |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Johannes församling |
Rakentamisvuosi | 1888–1891 |
Suunnittelija | A. E. Melander |
Materiaali | kivi, tiili |
Istumapaikkoja | 2600 |
Tyylisuunta | uusgotiikka |
Avoinna yleisölle |
ma–pe klo 12–17 ja la–su klo 12–15. |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Johanneksenkirkko (ruots. Johanneskyrkan) on uusgoottilainen evankelis-luterilaisen ruotsinkielisen Johannes församlingin, aiemmin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkko Helsingin Ullanlinnassa, keskusta-alueen eteläosassa Korkeavuorenkadun varrella. Kirkko rakennettiin vuosina 1888–1891 ja sen korkeimmat osat ovat 74 metriä korkeat koillispäädyn tornit. Kirkon suunnitteli tukholmalainen arkkitehti Adolf Emil Melander, jonka ehdotus voitti vuonna 1878 järjestetyn kilpailun. Kirkkoon mahtuu 2 600 ihmistä, ja se on paikkaluvultaan Suomen suurin kivikirkko[1]. Kirkko on Suomen uusgoottilaisten kirkkojen pääesimerkki. Alttaritauluna on Eero Järnefeltin 1932 maalaama Taivaallinen näky. Sen aiheena on Jeesuksen opetuslapsia vainonneen Saulus Tarsolaisen eli apostoli Paavalin kääntyminen kristinuskoon Damaskoksen tiellä. Kelloja kirkossa on kolme. Kirkon vihki käyttöön Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeus 13. joulukuuta 1891. Kirkon etuseinässä on Kari Juvan veistos Johannes Kastaja vuodelta 2004.
Kirkkoa ympäröi Johanneksenpuisto, jossa on nurmialueita, leikkipuisto sekä hiekkakenttä, joka jäädytetään talvisin luistinradaksi.