Julianus (lat. Flavius Claudius Iulianus, 331 – 26. kesäkuuta 363) oli Rooman keisari vuosina 361–363. Kristityt historioitsijat ovat antaneet hänelle nimen Julianus Apostata (Julianus Luopio). Hän oli Konstantinus Suuren velipuolen poika. Julianuksen ollessa lapsi hänen serkkunsa Constantius II surmautti suvun miespuoliset jäsenet veljiään sekä Julianusta ja hänen veljeään lukuun ottamatta. Tämä oli mahdollisesti osatekijä Julianuksen myöhempään kristinuskon epäilyyn. Hän johti sotilastoimia valtakunnan itäosissa. Julianuksen joukot huusivat 6. marraskuuta 355 hänet keisariksi Galliassa pidetyssä paraatikatselmuksessa.[1] Sisällissodalta vältyttiin, kun Rooman keisari Constantius II kuoli vuonna 361, ja Julianuksesta tuli hänen seuraajansa.