Juri Iljitš Repin (ven. Юрий Ильич Репин; 10. huhtikuuta (J: 29. maaliskuuta) 1877 Tšuhujiv, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 9. elokuuta 1954 Helsinki, Suomi)[1] oli ukrainalaissyntyinen venäläinen taidemaalari, joka asui myöhemmin emigranttina Suomessa. Hänen isänsä oli taidemaalari Ilja Repin.[2]
Repin sai taideopetusta ensin isältään, minkä jälkeen hän opiskeli vuosina 1894–1899 yksityisessä ruhtinatar Marija Teniševan taidekoulussa ja vuosina 1899–1905 Pietarin taideakatemiassa.[1][2] Hän ei maalannut koskaan akatemian diplomityötä.[2] Repin asui vuodesta 1918 perheineen Karjalankannaksella Terijoen Kuokkalassa isänsä Penaty-huvilan pihapiirissä olleessa talossaan.[3][4] Talvisodan alla Repin muutti Helsinkiin.[2] Hän asui 1940-luvulla Mäntsälässä.[5] Viimeiset vuotensa Repin eli köyhyydessä Helsingin Kallion kaupunginosassa sijainneessa Pelastusarmeijan yömajassa.[4] Hän kuoli vuonna 1954 pudottuaan yömajan neljännen kerroksen ikkunasta kadulle.[3] Hänet on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle.[5]
Repinin töitä on säilynyt noin 300 kappaletta perheen Kuokkalan kotimuseosta Penatysta, mistä ne evakuoitiin sodan jaloista Pietariin. Näistä maalauksista on järjestetty näyttelyitä muun muassa Viipurin linnassa sekä Etelä-Karjalan taidemuseossa. Lisäksi Repinin töitä on tuntematon määrä suomalaisissa yksityiskokoelmissa.[2] Hän lahjoitti Kristuksen ylösnousemus -nimisen maalauksen alttaritauluksi Pertunmaan kirkkoon.[4] Repinin Suomen-vuosina syntynyttä taidetta hallitsee uskonnollinen aihepiiri. Koko 1930-luvun ajan hän maalasi samaa aihetta, Golgatan ristiä. Hän myös piti ”Elämän kirjaksi” kutsumaansa päiväkirjaa, johon kirjasi omat ja toisten unet ja näyt.[2] Hän oli kiinnostunut uskonnollisesta mystiikasta.[4]
Repin oli kasvissyöjä. Hän myös kieltäytyi käyttämästä eläinten villasta tehtyjä sukkia ja kulki talvipakkasellakin sukattomissa sandaaleissa.[4]