Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
KV-1 | |
---|---|
KV-1 |
|
Valmistushistoria | |
Valmistusmaa | Neuvostoliitto |
Tekniset tiedot | |
Pituus | |
– putki edessä | 6,25 m |
– pelkkä runko | ? m |
Leveys | 3,25 m |
Korkeus | 2,75 m |
Taistelupaino | 48 t |
Telaketjut | ? |
Maksiminopeus | |
– tiellä | 35 km/h |
– maastossa | noin 20 km/h |
Toimintasäde | 250 km (tiellä) |
Pääase | 76,2 mm panssarivaunukanuuna |
Muu aseistus | 3 konekivääriä |
Panssarointi | edessä maks. 110 mm , takana maks. 77 mm |
Moottori | V-2K V-12 diesel |
– hevosvoimat | 550 hv |
– kilowattia | 410 kW |
Miehistö | 5 (johtaja, ajaja, ampuja, lataaja, radisti) |
KV-2 | |
---|---|
KV-2 |
|
Valmistushistoria | |
Valmistusmaa | Neuvostoliitto |
Tekniset tiedot | |
Pituus | |
– putki edessä | 6,79 m |
– pelkkä runko | ? m |
Leveys | 3,32 m |
Korkeus | 3,65 m |
Taistelupaino | 52 t |
Telaketjut | ? |
Maksiminopeus | |
– tiellä | 26 km/h |
– maastossa | ? km/h |
Toimintasäde | 140 km (tiellä) |
Pääase | 152 mm M-10-haupitsi |
Muu aseistus | 3 konekivääriä |
Panssarointi | maks. 110 mm |
Moottori | V-2K V-12 diesel |
– hevosvoimat | 550 hv |
– kilowattia | 410 kW |
Miehistö | 6 |
Kliment Vorošilov -panssarivaunusarja (ven. Клим Ворошилов (КВ), KV), joka nimettiin Neuvostoliiton marsalkka Kliment Vorošilovin mukaan, oli sarja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan edellä ja aikana kehitettyjä raskaita panssarivaunuja. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesällä 1941, KV-vaunut olivat raskaimmin panssaroituja ja aseistettuja vaunuja. Vaunut suunniteltiin Leningradissa ja niitä valmistettiin pääasiassa Leningradissa Kirovin tehtaalla ja myöhemmin Uralilla Tšeljabinskissä. Suunnittelutoimisto oli SKB-2, jota johti Josef Kotin.
Monitornisen, raskaan T-35-vaunun aiheuttaman pettymyksen jälkeen alettiin Neuvostoliitossa suunnitella sille korvaavaa raskasta panssarivaunua. Kilpailevia malleja kokeiltiin talvisodassa. Niihin kuuluivat kaksitorniset SMK ja T-100 sekä KV. Ensin mainitut menetettiin Summan alueella, mutta KV:n raskas panssarointi kesti suomalaiset panssarintorjunta-aseet ja sen valmistus aloitettiin pian kahtena mallina. Raskas panssarivaunu KV-1 oli aseistettu 76 millimetrin kanuunalla ja KV-2 152 millimetrin haupitsilla.
KV:n panssarointi teki siitä lähes pysäyttämättömän, mutta siinä oli muita puutteita. Se oli hidas, kuten tämän kokoluokan vaunut yleensä olivat. Se käytti samaa tykkiä kuin pienemmät keskiraskaat vaunut. Enemmän KV-vaunuja menetettiin mekaanisten ongelmien kuin vihollisen toiminnan vuoksi. Operaatio Barbarossan alkaessa Neuvostoliitolla oli 639 KV-1-vaunua. Saksalaisten panssarintorjunta-aseet olivat kykenemättömiä tuhoamaan vaunua ja niiden tuhoamiseksi oli odotettava tykistöä tai ilmaiskuja, ellei sitten konevika pysäyttänyt vaunua.
KV-1:n menestyksen vuoksi se valittiin yhdeksi edelleenkehitettävistä vaunuista. Standardoinnin ansiosta se jakoi saman moottorin, tykin ja voimansiirron kuin keskiraskas T-34, jota rakennettiin suuria määriä. Huomattavaa on kuitenkin, että vuoden 1940 mallin KV-1 käytti vanhempaa F-32-versiota T-34:n F-34-tykistä. F-34 saatiin käyttöön vasta myöhemmin. Sillä välin vaunua varten oli jo alettu kehittää uutta ZiS-5-tykkiä, joka käytti tehokkaampaa mallin 1931 ilmatorjuntatykin ammusta ja perustui viimeistelemättömään F-27-tykkiin.[1] Sodan jatkuessa KV-1:een lisättiin panssarointia aseiden tehon kasvaessa. KV-1-malli 1942 (KV-1C) oli hyvin panssaroitu, mutta kelvottoman hidas. Reaktiona suunniteltiin KV-1s, josta panssarointia vähennettiin nopeuden parantamiseksi. Tämä poisti ainoan edun, joka vaunulla oli halvempaan T-34:ään verrattuna.
Viimeinen päivitys oli lyhytikäinen KV-85. Uusien saksalaisten panssarivaunujen ilmestyessä vuonna 1943 76 millimetrin tykki ei ollut enää riittävän tehokas. KV-85 käytti samaa 85 millimetrin D-5T-tykkiä kuin T-34/85 ja IS-1-vaunulle suunniteltua tornia, joka oli vielä keskeneräinen. KV-85:n tuotanto oli hidasta tykkien puutteen vuoksi, ja vaunun valmistus lopetettiin vuonna 1944 Josif Stalin -vaunun tuotannon alettua.
Saksalaisten sotasaaliksi ottamista KV-1-vaunuista käytettiin nimiä Pz.Kpfw. KV-1A 753(r) ja Pz.Kpfw. KV-1B 755(r). Yksi vaunuista varustettiin saksalaisella 7,5 cm KwK 40 -tykillä, jota käytettiin muun muassa Panzer IV -vaunuissa.