Back Carlos IX de Suecia AN كارل التاسع Arabic كارل التاسع ARZ دوققوزونجو کارل (سوئد) AZB Карл IX (кароль Швецыі) Byelorussian Карл IX (кароль Швэцыі) BE-X-OLD Карл IX Bulgarian Karl IX Breton Carles IX Catalan Karel IX. Švédský Czech
| Kaarle IX | |
|---|---|
 | |
| Ruotsin valtionhoitaja | |
| Valtakausi | 24. heinäkuuta 1599 – 22. maaliskuuta 1604 |
| Edeltäjä | Sigismund (kuningas) |
| Ruotsin kuningas | |
| Valtakausi | 22. maaliskuuta 1604 – 30. lokakuuta 1611 |
| Kruunajaiset | 15. maaliskuuta 1607 |
| Seuraaja | Kustaa II Adolf |
| Syntynyt |
4. lokakuuta 1550 Tukholma, Ruotsi |
| Kuollut |
30. lokakuuta 1611 (61 vuotta) Nyköping, Ruotsi |
| Puoliso |
Maria (1579–1589) Kristiina (1592–1611) |
| Lapset |
Margareta Elisabet Elisabet Sabina Ludvig Katariina Kustaa Maria Kustaa II Adolf Maria Elisabet Kristiina Kaarle Filip Carl Gyllenhielm |
| Suku | Vaasa |
| Isä | Kustaa Vaasa |
| Äiti | Margareeta Leijonhufvud |
| Uskonto | luterilainen |
| Nimikirjoitus |
.PNG){kind=small} |
Kaarle IX (ruots. Karl IX, 4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista.[1] Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan.
Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa.
Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
- ↑ Carl IX, 1550–1611 Slaget vid Stångebro Linköping Kommun, Länsmuseet 1999