Kai R. Lehtonen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kai Rikhard Lehtonen |
Syntynyt | 5. marraskuuta 1930 Lahti |
Kuollut | 14. huhtikuuta 2024 (93 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | suomi |
Tyylilajit | tietokirjallisuus |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kai Rikhard Lehtonen (5. marraskuuta 1930 Lahti[1] – 14. huhtikuuta 2024[2] Helsinki[3]) oli suomalainen lehtori, filosofian tohtori, kirjailija ja pakinoitsija.
Lehtosen vanhemmat olivat Oskari Lehtonen ja Armi Sulamith Bonsdorff.[4]
Lehtonen toimi historian ja yhteiskuntaopin opettajana, oppikirjantekijänä, BBC:n suomenkielisen osaston toimittajana, Yleisradion kouluradion toimituspäällikkönä ja Yleisradion asiaohjelmien toimittajana.[5]
Lehtonen kirjoitti historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoja, pakinakokoelmia, muistelmateoksia ja tietokirjoja eri aloilta. Hän pakinoi radiossa 1980–1990-luvuilla Historiaa pitkin poikin -ohjelmasarjassa. Tietotekniikan liitto nimesi Kai R. Lehtosen vuonna 1991 vuoden ATK-vaikuttajaksi ”tunnustuksena hänen ansioistaan tietotekniikan tuomisessa radion avulla tutuksi laajoille harrastajapiireille”. Lehtonen käynnisti Yleisradion vuosina 1985–1988 lähettämän tietokoneharrastajille suunnatun radio-ohjelman Silikoni.[6] Vuonna 1980 Lehtonen käynnisti ylioppilaskokelaille tarkoitetun radio-ohjelman Älliä vai ei, jossa ylioppilastutkintolautakunnan jäsenet vastasivat suorassa lähetyksessä kokelaiden koetta koskeviin kysymyksiin.
Lehtosen ensimmäiset pakinakokoelmat ovat kaksi 1990-luvun alkupuolen tietokoneaiheista teosta. Radioon toimittamistaan puhepakinoista Lehtonen on koostanut kaksi kirjaa, Briljantti juttu (1993) sekä Yhdeksän muusaa ja kolme miljoonaa suudelmaa (1995). Ne sisältävät herkullisia historiallisia tarinoita. Lisämausteena on historian rinnastaminen nykyajan ilmiöihin. Vaikka teksti on asiapitoista, se tarjoillaan keveällä tyylillä.[6]
Lehtonen oli myös ilmailun ja valokuvauksen harrastaja ja mukana Helsinki-Malmin lentoaseman säilyttämistä vaativassa kansanliikkeessä. Lehtonen tallensi lentoaseman historiaa kaitafilmille ja videonauhalle.[7]