Back كاينو Arabic Kainuu AST SuomiaKainuuGola AVK Kaynuu Azerbaijani Kainuu BAN Кайнуу Byelorussian Кайнуў BE-X-OLD Kainuu BS Kainuu Catalan Kainuu (lalawigan sa Finland) CEB
| Kainuun maakunta | |
|---|---|
 |
 |
| vaakuna | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Historialliset läänit |
Pohjanmaan lääni (1634–1775) Oulun lääni (1775–2009) |
| Maakuntakeskus | Kajaani |
| Maakuntajohtaja | Riikka Pirkkalainen |
| Kokonaispinta-ala |
22 687,86 km² 4:nneksi suurin 2021 [1] |
| – maa | 20 197,26 km² |
| – sisävesi | 2 490,60 km² |
| Väkiluku |
69 823 17:nneksi suurin 30.9.2024 [2] |
| – väestötiheys | 3,46 as./km² (30.9.2024) |
| Maakuntalaulu | Nälkämaan laulu |
| Nimikkolajit | |
| – järvi | Oulujärvi |
| – kala | kuore |
| – kasvi | kanerva |
| – kivi | vihreäkivi |
| – lintu | kuukkeli |
| Lyhenne | FI-05 |
Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa. Maakuntakeskus on Kajaani. Maakunnan suurin järvi on Oulujärvi (pinta-ala 893 km²) ja korkein kohta Hyrynsalmen Iso Tuomivaara, joka yltää 387 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Kainuuta ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa lännessä ja pohjoisessa ja Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjän Vienan Karjalaan.
Kainuun maakunnan pinta-ala 1. tammikuuta 2021 oli 22 687,86 km², josta maa-alueita on 20 197,26 km² ja sisävesiä 2 490,60 km².[3] Maakunnan väkiluku 30. syyskuuta 2024 oli 69 823 henkeä,[2] mikä tekee siitä väkiluvultaan Manner-Suomen toiseksi pienimmän maakunnan. Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja, järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 80 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen.
Kainuun kulttuuri kuuluu laajempaan itäsuomalaiseen kulttuuriperintöön ja Kainuun murre pohjautuu Savon ja Karjalan murteisiin. Kainuuta on pidetty toisinaan kurjuuden tyyssijana, ”nälkämaana” – onhan Kainuun maakuntalaulukin Nälkämaan laulu. Tätä on arvosteltu ja on huomautettu, ettei köyhä Kainuu ollut suinkaan poikkeus Suomen syrjäseutujen joukossa. On esitetty, että Kainuuseen liittyvät stereotypiat johtuvat lähinnä kirjallisesta traditiosta.[4]
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljännes, Alue ja Tiedot 24.10.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.10.2024.
- ↑ SUOMEN PINTA-ALA KUNNITTAIN 1.1.2016 Maanmittauslaitos
- ↑ Kainuu - kurjuuden tyyssija?