Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kalenjin tai kalenji on niloottinen afrikkalaisheimo, joka elää Itä-Afrikan hautavajoamassa, läntisessä Keniassa ja itäisessä Ugandassa. Heimo koostuu kahdeksasta erillisestä alaheimosta, joita ovat elgeyo, kipsigis, marakwet, nandi, keiyo, pokot, sabaot, terik ja tugen.[1]
Alkujaan kalenjit olivat paimentolaisia, joiden epäillään tulleen nykyisille asuinsijoilleen Sudanin alueelta noin 2 000 vuotta sitten. Nykyään suurin osa harjoittaa maanviljelyä.
Vielä 1950-luvun alussa nykyään kalenji-heimolaisina tunnetulla väellä ei ollut yhteistä nimeä, vaan heidät tunnettiin muun muassa hallinnon väestökirjanpidossa nandinkielisinä heimoina. 1940–1950-lukujen taitteessa joukko nandinkielisiä ryhmittymiä yhdistyi kalenji-nimen alle. "Kalenjin" on nandinkielinen ilmaus, joka tarkoittaa suomeksi "minä sanon".
Nykyään kalenji-heimolaisia on noin neljä miljoonaa, ja he muodostavat 12 prosenttia Kenian väestöstä. He puhuvat erilaisia kieliä, jotka kuuluvat kalenjin-kielten ryhmään.
44 prosenttia kalenjin-heimolaisista on kristittyjä, ja epämääräinen osa palvoo auringonjumala Asiista, joka on samaa perua kun muinaisen Egyptin jumalat.
Kenian entinen pitkäaikainen presidentti Daniel arap Moi kuuluu kalenjin-heimoon, tugenien alaryhmään. Vuonna 1997 presidentinvaalien alla kalenjin- ja kikuju-heimojen välille puhkesi levottomuuksia, joissa sai surmansa yli sata ihmistä. Oppositio syytti kalenjin-heimoa kikujuihin kohdistetuista väkivaltaisuuksista, koska nämä eivät olleet äänestäneet Moita vaan kikuju Mwai Kibakia. Moi kuitenkin voitti vaalit vielä tuolloin.