Kaliumkloridi | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | KCl |
Moolimassa | 74,6 g/mol |
Ulkomuoto | Valkoinen kristallimainen kiinteä aine |
Sulamispiste | 776 °C (1 049 K) |
Kiehumispiste | 1 500 °C (1 770 K) |
Tiheys | 1,987 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 34,4 g / 100 ml (kylmä) |
Kaliumkloridi KCl on kaliumista ja kloorista koostuva väritön, hygroskooppinen (vettä itseensä imevä), hyvin veteen liukeneva ja palamaton kiteinen aine. Kaliumkloridin moolimassa on 74,6 g/mol, sulamispiste 770–773 °C, härmistymislämpötila 1 500 °C, tiheys 1,98 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero on 7447-40-7. Suun kautta kaliumkloridin LD50 on noin 2,5 g/kg. Suoraan suoneen annettuna LD50 on vähän yli 100 mg/kg (7,6 grammaa 75 kg painavalle). Suuret annokset aiheuttavat hyperkalemian ja siitä johtuvan sydänlihaksen sähkötoiminnan häiriön ja edelleen sydänpysähdyksen. Suurin osa kaliumista ihmiskehossa sijaitsee lihaksissa, joissa se elektrolyyttinä toimii hermoimpulssien välittäjänä. Letaaliannoksena annetun kaliumkloridin aiheuttama hyperkalemia häiritsee sydänlihaksen hermoimpulssien kulkua tehden sydänlihaksesta liikaa sähköä johtavan, jolloin hermoimpulssit menevät suoraan lihaksen läpi, eikä sydän enää reagoi niihin. Tämä aiheuttaa sydämen pysähtymisen.[1] Tajuissaan olevalle se aiheuttaa samanlaiset kivut kuin sydänkohtauksessa.